|
Vihreän liiton puheenjohtaja, ministeri Tarja Cronberg vieraili
luonamme ke. 2.7.2008.
Järjestimme yleisötilaisuuden Rewell Centerissä,
jossa puheenjohtajamme Tapio Osala haastatteli ministeri Tarja Cronbergia.
Myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää
kysymyksiä. Tilaisuus oli onnistunut.
|
| |
Tietoa vihreiden tavoitteista yleisesti täällä Vaalit 26.10
|
Vaasan vihreä valtuustoryhmä 2009-2012
| Tapio Osala, puh.joht.(ääniä vaaleissa 279) |  | | Anna Swanljung, varapj. (217) |  | | Tytti Hyttilä-Huhta, sihteeri. (165) |  |
| Olli Autio, 1. varajäsen (140) |  | | Sisko-Margit Syväoja, 2. varajäsen (118) |  | | Ville Kaukonen, 3.varajäsen (102) |  |
Vaalityössä
Sisko-Margit Syväoja, Anna Swanljung, Tapio Osala ja Ritva-Hillevi
Halme Rewell Centerissä 21.10.2008Lue vihreiden vaalilehti nro 1 ja vaalilehti nro 2
Vaasan 2008 kuntavaaliEHDOKKAAT Mustasaaren ehdokkaat
Vaasan vihreiden kuntavaaliohjelma 2008
OIKEUDENMUKAISUUS, TASAVERTAISUUS JA
VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ
Vaasanseudun Vihreiden kunnallisvaaliohjelma 2008
Vihreät ovat poliittinen voima, joka haluaa toimia eriarvoistuvaa yhteiskuntaa
tasa-arvoistamalla. Kaikille kuuluu puhdas asuinympäristö, jossa ihmiset
elävät keskenään sosiaalisessa vastuussa ja vastuullisina luonnon
monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vihreät ojentavat kätensä yli puoluerajojen
niille voimille, jotka haluavat kehittää ja kaavoittaa Vaasaa kestävien
ratkaisujen pohjalta.
1. Askeleen edellä ympäristöasioissa
Vapaat, kaikkien käytössä olevat rannat, luonnonmukaiset
viheralueet sekä lähimetsät ovat vihreiden mielestä hyvinvoinnin ja
asuinviihtyvyyden kulmakiviä.
Vihreät tukevat tavoitetta muodostaa Vaasasta työssäkäyntialueen
kokoinen kunta.
Maankäytön suunnittelun onkin jo nyt lähdettävä toteutuvasta kuntakoon
muutoksesta. Tämä on ympäristökuntalaisille viesti siitä, ettei myöskään
niiden alueita päästetä näivettymään uudessa Vaasassa.
Uudet kunnanosakeskukset
Uusi Vaasa tulee koostumaan monesta elinvoimaisesta kunnanosakeskuksesta
(Laihia, Merikaarto, Vöyri, Sulva, Vallgrund jne). Emme näe järkevänä
imuroida väkeä liikaa tämänhetkisistä naapurikunnista nyky-Vaasan alueelle.
Kannatamme sen sijaan nyky-Vaasaan maltillista kasvua ja tehokkaan harkittua
maankäyttöä, joka takaa asuinviihtyvyyden.
Elinkeinotoimemme on tehtävä vakuuttavat, uusien kunnanosakeskusten
työpaikkojen lisäämissuunnitelmat. Välimatkat ovat kunnanosakeskusten
taajamissa pienet, ja rakentamiskelpoista maata on lähellä tarjolla myös
lisäasukkaille. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on mahdollistaa asuminen ja
palvelut lähellä työpaikkaa.
Kaavoitus, joukkoliikenne
Nyky-Vaasan vireillä oleva yleiskaavahanke on heti
keskeytettävä ja aloitettava sen sijaan työssäkäyntialueen kokoisen kunnan
yleiskaavatasoinen suunnittelu.
Kaavoituksen
pohjaksi on kartoitettava etukäteen laissa mainitut seikat, kuten
eläinlajit ja muinaismuistot. Näin vältytään
tarpeettomilta valituksilta.
Nyky-Vaasan viheralueita ei pidä ottaa enää enempää rakennusmaaksi, vaan
asuinrakentaminen on suunnattava vajaakäytössä oleville alueille (esimerkiksi
Sundom, Gerbynniemi, Vaskiluodon varasto-, terminaali- ja
teollisuushallialueet, Melaniemen ja Pappilanmäen väliset pellot, Klemettilä).
Uuden Vaasan uudisrakennusalueet, kokonaan uudet lähiöt, tulee keskittää
rautatien varteen, sillä uskomme ja toivomme autoilun tulevaisuudessa
vähenevän. Panostaminen joukkoliikenteeseen on aloitettava heti, koska
yksityisautoilun yhä kasvavat kustannukset lisäävät sen kysyntää.
Asuminen
Kannatamme tehokkaiden omakoti-/pientalotonttien kunnallisen tarjonnan
maltillista lisäämistä nyky-Vaasan alueella.
Vuokra-asuminen
on moderni, eurooppalainen asumismuoto. Kaupungin tulee tarjota
laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja riittävästi.
Taajamissa kannatamme tiivistä rakentamista yhdistettynä kaikille vapaisiin
rantoihin, luonnonmukaisiin viheralueisiin ja lähimetsiin. Hajautettu
yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi.
Viheralueet
Viheralueiden tuhoaminen on lopetettava. Kaupungin rannat on säilytettävä
kaikille
yhteisinä. Luontoalueet, kuten Vaskiluodon metsä, ovat
viihtyisyydellemme ja terveydellemme tärkeitä. Kaupunginosien
välissä on oltava selkeät viheralueet. Puistojemme
ja lähimetsiemme käsittelyn on oltava hellävaraisempaa, ”hallittua
hoitamattomuutta”. Haluamme monotonisten nurmikenttien tilalle
helppohoitoisia ja kauniita kukkaniittyjä!
Ilmastonmuutos - Energia
Ilmastonmuutos on maailmalaajuinen ongelma, mutta sitä torjutaan myös
kunnissa.
Vaasa on uusiutuvan energiateknologian suurtuottaja. Kuitenkin Vaasassa on
ilmakehäämme kuormittamassa yksi maamme suurimmista hiilivoimaloista. Vaasa
pystyy halutessaan vaikuttamaan siihen, miten täällä energiaa tuotetaan. On
häpeällistä, että tuulivoimateknologian eturivin vaasalaiset yritykset eivät
voi kotikaupungissaan esitellä vierailleen tuulivoimaloita. Moderneja vaasalaisteknologiaan
perustuvia tuulivoimaloita on saatava myös Vaasaan. Vaasan on
myös teoissa satsattava uusiutuvaan energiaan. Vaasa on julistettava
ydinvoimavapaaksi vyöhykkeeksi.
2. Perusturva kaikille
Kunnan
päätehtävä on järjestää ja
ylläpitää palveluita, jotka takaavat perusturvan
kaikille kuntalaisille. Kuntalaiset ovat yhteisönsä
yhdenvertaisia jäseniä. Työnteon kannattavuutta
lisättäisiin ja perusturvaa parannettaisiin
siirtymällä perustuloon. Se vahvistaisi jokaisen ihmisen
arjen turvallisuutta.
Lapset
Elämänlaatua on
vapaus valita erilaisista päivähoitomuodoista. Pienet
ryhmäkoot päiväkodeissa ovat viisas tapa
edistää lasten hyvinvointia. Vihreät kannattavat
Vaasa-lisällä laajennettua valtakunnallista
kodinhoitotukea.
Perusterveydenhuolto
Terveydenhuollon kustannukset uhkaavat karata käsistä.
Perusterveydenhuolto
on koko julkisen terveydenhoidon selkäranka. Sille on osoitettava
resursseja niin paljon, että se kykenee palvelemaan kuntalaisia
laadukkaasti ja tehokkaasti. Tällöin myös paine
erikoissairaanhoitoon vähenee.
Mielenterveyspotilaat
Hoitotakuun
on toteuduttava myös psyykkisten sairauksien hoidossa.
Mielenterveyspotilailla on oltava oikeus tasa-arvoiseen kohteluun.
Paljon tukea tarvitseville mielenterveyskuntoutujille on turvattava
mahdollisuus ympärivuorokautisesti valvottuun asumiseen.
Päihde- ja mielenterveyskuntoutus tulee hoitaa samanaikaisesti.
Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet ja tulleet vaikeammiksi.
Psyykkisesti
sairastuneet lapset ja nuoret ovat suuressa syrjäytymisvaarassa
koulunkäynnin ja opiskelun keskeytyessä. Voimavarojen
suuntaaminen heihin tulee yhteiskunnalle takaisin moninkertaisesti
tulevina vuosina. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle on osoitettava
riittävästi resursseja. Ennaltaehkäiseviin
lastensuojelutoimenpiteisiin ja varhaiseen puuttumiseen on
kiinnitettävä erityistä huomiota.
Erikoissairaanhoito
Vaasan
sairaanhoitopiirin tuottamia erikoissairaanhoidon palveluita
käyttävät eniten vaasalaiset. Sairaanhoitopiirin ylin
päätösvalta on sen valtuustolla. Kunnallisvaalien tulos
ratkaisee sekä piirin uuden valtuuston että sen hallituksen
kokoonpanon.
Sairaanhoitopiirille on saatava pikimmiten
päivitetty ja asiantuntijoita kuunnellen laadittu strategia, joka
on riittävän pitkäjänteinen, ja jota todella
toteutetaan.
Strategian tulee turvata työrauha myös
sydänkirurgialle ja Huutoniemen psykiatriselle
sairaalatoiminnalle, joiden ”alasajo” on heti lopetettava.
Työllistyminen
Työ
on keskeinen keino lisätä osallisuutta ja ehkäistä
syrjäytymistä. Paluuta työelämään
pitkittyneen sairastamisen tai työttömyyden jälkeen on
tuettava. Työllistymisen ja työn säilyttämisen
tukitoimenpiteiden tulee kohdistua sekä työnantajaan,
työyhteisöön että työntekijään.
Ikääntyminen
Suomi
on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä maista.
Sosiaali- ja terveydenhuollolta vaaditaan
ennennäkemättömän suurta hoidon kapasiteetin
lisäämistä. Hoidon tulee painottua avohoitoon.
Osa
vanhuksista on hoidettava tulevaisuudessakin
pitkäaikaislaitoksissa. Suurin osa selviytyy kuitenkin kotihoidon,
kotipalvelun, kotisairaanhoidon, ateria- ja turvapalvelun sekä
eriasteisesti tuetun palveluasumisen piirissä.
Omaishoito on
ylivoimaisesti edullisin hoitomuoto. Siitä pitäisi tehdä
säännönmukaisesti ja yhtenäisin perustein tuettu
hoitovaihtoehto.
Ikääntyneille on taattava mahdollisuus
laaja-alaiseen sekä myös ennaltaehkäisevään
kuntoutukseen.
3. Koulutus ja kulttuuri parasta pääomaa vaasalaisille
Koulutus
Vaasa on koulukaupunki, jolla on pitkät perinteet. On tärkeää, että
Vaasa huolehtii riittävästä resursoinnista koulutukseen myös tulevaisuudessa.
Näin
turvataan pätevän henkilöstön saatavuus
opetustehtäviin lähivuosina, joina eläköityminen on
kiihkeimmillään,ja oppivelvollisuuden piiriin tulevat
ikäluokat kasvavat.
Riittävän pienet päivähoito- ja perusopetusryhmät koko koulutaipaleen ajan,
mutta erityisesti koulunkäynnin alkuvaiheessa, takaavat hyvät
oppimistulokset. Nykyään on yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevia
oppilaita myös yleisopetuksen luokissa. Koulujen tulee panostaa niihin
toimiin, joilla näitä oppilaita tuetaan. Myös vuosiluokkiin
sitomattoman opetuksen tarpeita tulisi ennakkoluulottomasti tarkastella.
Tämä palvelisi erityisesti erityisoppilaita ja kesken koulupolkua opetuksen
piiriin tulevia maahanmuuttajaoppilaita.
Opetuksen tukipalvelujen saatavuus on turvattava. Esimerkiksi
koulupsykologien palkkaamisessa on ollut vaikeuksia. Vaasan
koulupsykologeille maksamaa palkkaa tulisi tarkistaa. Oppilaanohjauksen
riittävistä resursseista yläkoulussa ja toisella asteella olisi
huolehdittava. Tällä tavoin ennaltaehkäistäisiin virhevalintoja
jatkokoulutukseen hakeutumisessa.
Myös lukio-opetukselle on taattava riittävät resurssit, jotta ei muodostu
liian
suuria opetusryhmiä. Luokaton lukio luo irrallisuuden ja
turvattomuuden tunteita. Vihreiden mielestä Vaasa voisi toimia
pilottikuntana paluussa luokkamuotoiseen lukioon.
Aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen resurssit on turvattava. Vaasan
yliopiston ja ympäröivän yhteisön välistä vuoropuhelua on lisättävä.
Vihreät
haluavat vaikuttaa vahvan kaksikielisen korkeakouluyksikön
syntymiseen Vaasaan. Korkeakoulutoimintaa olisi monipuolistettava
kaupungin lahjoitusprofessuurein.
Kulttuuri
Kulttuuri luo hyvinvointia. Vaasalla on hyvät edellytykset kehittyä
todelliseksi kulttuurikaupungiksi. Kotikaupunkimme on valtakunnallisesti
tarkasteltuna resursoinut kiitettävästi kulttuuripalveluihin.
Vaasan kulttuurille sijoittamat rahat ohjautuvat kuitenkin muita kaupunkeja
enemmän virallisille taidelaitoksille.
Vihreiden mielestä harrastajat ovat tärkeitä kulttuurin ja taiteen
uusintajia. Jos kaupunki katsoo kulttuurityöksi vain virallisten
taide- ja kulttuurilaitosten tuottaman toiminnan, halvaannutetaan yhteisön
mahdollisuudet säilyä vireänä ja omaleimaista kulttuuria tuottavana
yksikkönä. Maahanmuuttajien ja vanhusten omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja
-palvelujen käytön tukeminen vaativat myös enemmän paneutumista.
Rytmi- ja kevyen musiikin harrastajien ja harjoittajien tilanne on Vaasassa
erityisesti nuorten osalta sietämätön, koska asianmukaisia harjoittelu- ja
esiintymispaikkoja ei ole riittävästi. Yksi Suomen hienoimmista
rockklubeista (Club 25)on sulkenut ovensa. Werstaan tilat on päästetty
ala-arvoiseen kuntoon. Lukuisia harjoitustiloja on viimeisen kymmenen vuoden
aikana
suljettu. Vaasa tarvitsee konserttitalon, jossa huomioidaan sekä
rytmi- ja kevyen musiikin että myös taidemusiikin
harjoittajien tarpeet. Talossa tulisi olla niin esiintymis- kuin
harjoitustiloja.
Kulttuurikentän suuret mahdollisuudet häviävät hajanaiseen
hallintokulttuuriin. Kulttuurin synergiaetuja ei päästä toteuttamaan
täysipainoisesti, koska taidelaitosten välistä tiiviimpää yhteistyötä ei voida
harjoittaa. Vaasalle ominaista on myös se, että kulttuurilautakunnan jakamat
avustusmäärärahat olivat vertailukaupunkien pienimmät. Lisäksi
kulttuuriavustusten jako on painottunut Vaasassa kaupunginhallitukselle, jolla
ei ole kulttuuritoimen veroista tietotaitoa.
Siksi vihreät katsovat, että kaupungin tulee
1.
tukea myös rytmi- ja kevyen musiikin harrastajien ja
ammattilaisten toimintaa huolehtimalla riittävien harjoitustilojen
ja sopivien esiintymispaikkojen järjestämisestä
erityisesti nuorille ja ryhtyä sen vuoksi
välittömästi toimenpiteisiin monitoimisen
musiikki-/kulttuuritalon saamiseksi Vaasaan
2. valvoa, että vanhusten ja maahanmuuttajien osallistumista kulttuurin tuottajina ja kuluttajina tuetaan
3. huolehtia taiteenharjoittajien ja -harrastajien riittävästä ja asianmukaisesta avustamisesta
4. turvata riittävä henkilöstö yleisen kulttuurityön osa-alueelle
5.
säilyttää itsenäinen kulttuuritoimi sekä koota
kaikki kulttuuri- ja taidelaitokset tiiviimmin yhteisen lautakunnan
alaisuuteen
4. Avoimuus ja yhdenvertaisuus hyvän kotikaupungin tunnusmerkeiksi
Naisten ja miesten tasa-arvo
Kaupungin on tuettava miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä, erityisesti
kunnan omassa henkilöstöhallinnossa. Epätervettä jakoa ”miesten” ja
”naisten” töihin on ehkäistävä siten, että naisvaltaisille aloille suositaan
mahdollisuuksien mukaan miesten palkkaamista ja päinvastoin. Myös
esimiestasolla on suosittava aliedustetun sukupuolen ylenemistä. Tämän
”positiivisen syrjinnän” tulee toteutua myös koulujen sisäänotossa.
Lastenhoito heikentää naisten ura- ja eläkekehitystä. Vaasan on taattava
nuorille naisille mahdollisuuksien mukaan pysyviä työsuhteita ja
kannustettava miehiä pitämään enemmän vanhempainvapaita.
Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen
Vaasan tulee puuttua aktiivisesti seksuaaliseen häirintään sen oman
henkilöstön piirissä. Häirintään syyllistyviä esimiehiä ei pidä suojella.
Naisiin kohdistuu myös Pohjanmaalla laajamittaista raakaa väkivaltaa, joka
jää suurelta osin piiloon rikostilastoista ja sanomalehdistä. Tämä
väkivalta-aalto
voidaan pysäyttää yhdistetyllä sosiaali-, hoito- ja
poliisityöllä. Erityisen tärkeitä ovat turvakodit,
joiden rahoitus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Väkivalta
tuottaa fyysisistä ja
psyykkisistä ongelmista kärsiviä naisia, häiriintyneitä ja väkivaltaisia
lapsia ja vankiloissa istuvia miehiä. Ennaltaehkäisy on myös taloudellisesti kannattavaa.
Miehetkin voivat joutua väkivallan kohteiksi. Sosiaalitoimella on oltava
resurssit myös heidän suojaamisekseen
Suomen ja ruotsin kielen yhdenvertaisuus
Jokaisen kuntalaisen on voitava vastaisuudessakin saada kaikki kunnan
palvelut suomeksi tai ruotsiksi. Tulevaisuudessa tähän on kiinnitettävä
enemmän huomiota, kun paheneva työvoimapula pakottaa tinkimään
kaksikielisyysvaatimuksesta yhä useammassa työtehtävässä.
Vaasan seudun kuntayhteistyö tiivistyy ja saattaa johtaa kuntaliitoksiin.
Tällöin on huolehdittava siitä, että omakieliset palvelut säilytetään
esimerkiksi kunnan osahallinnon kautta.
Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajille on taattava riittävät mahdollisuudet integroitua
yhteiskuntaan ja työelämään. Heille on järjestettävä riittävät
tulkkipalvelut, riittävästi lukutaito- ja kieliopetusta sekä
tarkoituksenmukaista ammatillista koulutusta. Maahanmuuttajataustaisille
lapsille on taattava heille soveltuvat opetuspalvelut. Maahanmuuttajien
palkkaamisen tarpeettomat esteet on poistettava. Aikuisina Suomeen
muuttaneilta ei tule vaatia kaksikielisyyttä, jos työtehtävät voidaan
järjestää niin, että palvelut toimivat sekä suomeksi että ruotsiksi.
Keskeisimpien vähemmistökielten (venäjä, arabia, persia, kurdi) edustajia on
palkattava tavallisimpiin sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin. Näin
toteutuu entistä paremmin kuntalaisten oikeus omakielisiin palveluihin.
Työperusteinen maahanmuutto tulee edelleen yleistymään. Vaasan on
huolehdittava siitä, että kotoutumispalvelut tavoittavat myös työssäkäyvät
maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työelämässä olevien maahanmuuttajien
kohtelun on oltava tasavertaista.
Pakolaiset ovat yksi keskeinen maahanmuuttajaryhmä. Vaasan ei tule tinkiä nykyisestä
vastaanottokiintiöstään.
Monet vainoa ja kidutusta kokeneet maahanmuuttajat tarvitsevat
myös riittävät psyykkiset tukitoimet jaksaakseen
paneutua kotoutumiseen ja uuden kielen opiskeluun.
Maahanmuuttajille on järjestettävä mahdollisuus pitää yllä äidinkieltään,
perinteitään ja uskontojaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa Suomen lain
kanssa.
Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että luomme maahanmuuttajille todellisia
osallistumismahdollisuuksia.
Näin he voivat rikastuttaa yhteiskuntaamme ja
työelämäämme kulttuurisilla, kielellisillä ja
muilla taidoillaan.
Seksuaalivähemmistöt
Seksuaalisten vähemmistöjen edustajiin kohdistuu Pohjanmaallakin voimakas
epävirallinen painostus, joka saa heidät pysyttelemään näkymättömissä,
”kaapissa”.
Vaasan on luotava sellaista avoimuuden ilmapiiriä, että
muutkin kuin heterot voivat esiintyä omana itsenään ja
muodostaa itselleen sopivia perheitä ja parisuhteita.
Vammaisryhmät
Vammaisilla tulee olla mahdollisuuksien mukaan oikeus itsenäiseen asumiseen
ja avustaja- ja tukipalveluihin. Kaupungin on huolehdittava siitä, ettei heidän
liikkumiselleen
aseteta tarpeettomia esteitä. Eri vammaisryhmiä on
”vedettävä” heitä koskevien
päätösten valmisteluun. Omaishoitajien palkkauksessa
Vaasan tulee näyttää esimerkkiä.
5. Valta kuntalaisille
Päätöksenteko
on saatava aidosti kansanvaltaiseksi. Asiat, jotka kuuluvat valtuuston
toimivaltaan, on myös päätettävä valtuustossa
– ei suljetuissa kabineteissa tai hyväveliseuroissa.
Asioiden valmistelun on oltava avointa. Kaikki asian käsittelyyn
vaikuttavat tosiasiat on tuotava valtuuston tietoon, jotta
päätös voidaan tehdä laillisessa
järjestyksessä.
Kuntaliitos on parempi vaihtoehto kuin
uudet kuntayhtymät, jotta päätäntävalta ei
karkaa liian kauas kuntalaisista.
Vaasan tulee olla vastuullinen
työnantaja. Työntekijän ääntä on kuultava
häntä koskevissa asioissa. Viranhaltijat on
nimettävä pätevyyden ja sopivuuden perusteella, ei
jäsenkirjan mukaan. Kannatamme kuntalaisten valitsemaa pormestaria.
Vaasan
palvelut kuntalaisilleen on rakennettava sen heikoimpia
jäseniä varten. Yhteiskunnan sivistystason mittari on, kuinka
se kohtelee heitä. Jos joutuu taistelemaan itselleen kuuluvista
palveluista, on niissä pahasti vikaa.
Kunnan
perustehtävä on tuottaa asukkailleen palveluita. Vaasan tuen
yrityksille on oltava tasaveroista, läpinäkyvää ja
lainmukaista.
Vihreässä Vaasassa valta kuuluu kansalle.
| Mustasaaren ehdokkaat: | | Ulla-Helena Kapiala, FT, lehtori
NUMERO 16 (Mustasaari) |  | Timo Lumme, FM, toim.joht.
NUMERO 17 (Mustasaari) |  |
|
|
LIITY
JÄSENEKSI!
|
|
|
