Työelämän murros on johtanut siihen, että sosiaaliturvamme ei enää vastaa nykyajan ihmisten tarpeisiin. Järjestelmämme perustuu pitkäaikaisiin, pysyviin työsuhteisiin ja täyteen työllisyyteen. Todellisuus on kuitenkin toinen, eikä järjestelmämme pysty ongelmia korjaamaan.

Pätkätyöläisten, projektityötä tekevien ja yrittäjien sosiaaliturva on heikko. Työnhakijan mahdollisuus vaikuttaa työnsä ehtoihin on usein pieni. Suuri osa aikuisväestöstä syrjäytyy työelämästä, kun taloudellisesti kannattavaa työtä ei ole heille tarjolla ja sosiaaliturvan ehdot vaikeuttavat työnsaantia.

Perustoimeentulon saaminen on ahdistavan, vaikean ja monimutkaisen byrokratian takana, ja usein pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varaan joutuvan on vaikea enää palata työelämään saatikka saada mielekästä tekemistä. Vaikka Suomen talous on viime vuosina menestynyt, myös köyhyys on lisääntynyt.

Ratkaisu näihin ongelmiin on kuitenkin olemassa. Vihreät ajaa perustuloa paremman sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden perustaksi.

Vihreiden perustulomallissa perustulo maksetaan kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Perustulo on verovapaa etuus, jota ei tarvitse erikseen anoa. Perustulon suuruus mallissamme on 440 euroa kuukaudessa. Perustulo korvaa sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentää turhaa hallintoa.

Näistä muutoksista tulevien säästöjen lisäksi perustulo rahoitetaan muuttamalla verotusjärjestelmää siten, että useimpien ihmisten käteen jäävät kokonaisansiot eivät muutu merkittävästi. Perustulomallimme on siis taloudellisesti täysin toteuttamiskelpoinen ja julkisen vallan kannalta kustannusneutraali. Mallimme todennäköiset dynaamiset vaikutukset – työllisyyden lisääntyminen ja työttömyyden vähentyminen – tekevät siitä kansantaloudellisesti erittäin kannattavan.

Tärkein suora taloudellinen vaikutus perustulolla on pienituloisen työn tukeminen ja köyhyyden vähentäminen. Periaatteellisesti suuri vaikutus on sillä, että perustulo vapauttaa sosiaaliturvan varassa olevat byrokratian kahleista ja tekee työn tekemisestä aina kannattavaa. Se tuo mahdollisuuden mielekkääseen työhön yhä useampien ulottuville ja siten vähentää työttömyyttä.

Perustulon tuoma perusturva parantaa vakituisen palkkatyön ulkopuolella olevien, kuten opiskelijoiden, pätkätyöläisten ja pienyrittäjien, asemaa. Se antaa myös vakituisessa työssä oleville lisää valinnanvapautta – esimerkiksi mahdollisuuden lyhentää työaikaansa ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa.

Perustulo on nykyajan tarpeisiin oikeudenmukaisesti soveltuva, kansalaisten asemaa vahvistava ja kansantaloudellisesti järkevä uudistus. Perustulo mahdollistaa paremman elämänlaadun kaikille.

Perustulo on tulonsiirtojen ja verotuksen kokonaisuudistus. Se ei ole vain sosiaaliturvaa, vaan se on kannustava perusturva kaikille täysi-ikäisille. Perustulo muuttaa verotuksen tarvetta, koska perustulo ja verotus pitää nähdä osana samaa kokonaisuutta.

Nykyään pienituloinen työ on tiettyyn summaan asti verotonta ja senkin jälkeen matalasti verotettua, mutta todellisuudessa veroprosentti nousee usein yli sadan! Tämä johtuu siitä, että työnteko vähentää sosiaaliturvan määrää. Siksi pienituloinen työ ei ole usein kannattavaa.

Perustulon avulla verotusta voidaan yksinkertaistaa tulonjaon oikeudenmukaisuuden siitä kärsimättä. Esitämme verotuksen kaksiportaistamista, jolloin työntekijän on helpompi tietää käteen jäävät ansionsa ja verotushallinto yksinkertaistuu. Mallissamme alle 60 000 euron vuosiansioista (5 000 euroa /kk) maksetaan aina 39 % veroa, ja sen ylittävistä ansioista 49 %.

Näennäisen korkeasta veroprosentista huolimatta pienituloisten ja useimpien keskituloisten todellinen veroprosentti laskee, sillä työtulojen lisäksi he saavat myös perustulon. Kaikkein rikkaimpien osalta verotus hieman kiristyy, sillä osa mallimme rahoituksesta tulee suurituloisia suosivien verovähennysten karsimisesta ja yksityishenkilöiden pääomaverotuksen nostamisesta 32 prosenttiin.

Perustulo ei ole rahan maksamista "tyhjästä" tai "joutilaisuudesta". Päinvastoin. Nykyinen sosiaaliturva käytännössä pakottaa kannustinloukkujen takia sosiaaliturvan varassa olevat joutilaisuuteen, kun perustulo sen sijaan kannustaa työn tekemiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Perustulo on kannustin kaikille suomalaisille mielekkään elämän rakentamiselle. Elämää on nykyistä turvallisempaa rakentaa, kun tietää perustulon turvaavan perustoimeentulon kaikissa tilanteissa.

Perustulomallissa työn tekeminen on verotuksen yksinkertaisuuden ansiosta aina kannattavaa. Se lisää myös taloudellisesti kannattavan työn määrää ja matalan tuottavuuden alojen kannattavuus lisääntyy ratkaisevasti. Tämä johtuu siitä, että perustulon avulla myös pienemmätkin ansiotulot riittävät kohtuulliseen toimeentuloon. Siksi se on myös kansantaloudellisesti järkevä uudistus, joka vähentää työttömyyttä ja lisää työllisyyttä.

Työttömyyden vähentäminen on myös erittäin tärkeää köyhyyden vähentämiseksi. Siksi perustulo olisi nyky-Suomessa parempi tapa vähentää huono-osaisuutta ja eriarvoisuutta kuin tarveharkintaiset sosiaalituet.

Filosofisesti perustulon taustalla on ajatus siirtyä holhoavasta yhteiskunnasta "vapauttavaan hyvinvointiyhteiskuntaan": valtion tehtävänä on tukea ihmisen itsenäisyyttä ja omia valintoja, eikä nykyisellä tavalla luokitella ja hallinnoida ihmisiä byrokratian tarpeiden mukaisesti.

Perustulo toteuttaa perustuslain takaaman kansalaisoikeuden mahdollisuudesta työhön ja oikeudesta toimeentuloon. Se antaa ihmisille nykyistä paremmat ja reilummat edellytykset saada mielekästä työtä ja toteuttaa unelmiaan. Myös työvoima- ja sosiaalihallinto voivat entistä paremmin keskittyä ihmisten auttamiseen ja työkyvyn edistämiseen hallinnoinnin sijaan.

Vihreiden mielestä tarvitaan rohkeutta esittää uusia ratkaisuja sosiaaliturvamme ja työelämämme ongelmiin. Tämä perustulomalli on eräs konkreettinen ratkaisu. Pitkän aikavälin uudistuksen suunnittelu ei saa kuitenkaan estää sosiaaliturvan ja tuloverotuksen suurimpien ongelmien pikaista ratkaisua. Siksi esitämme mallissamme myös askelia kohti perustuloa, joiden avulla suurimpia ongelmia voidaan korjata jo ennen perustulon käyttöönottoa.

On selvää, että perustulojärjestelmän toteuttaminen vaatii myös valtiolta laajoja selvityksiä ja kokeiluja. Seuraavan hallituksen tuleekin perustaa parlamentaarinen komitea valmistelemaan sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaisuudistusta, jonka yhtenä tehtävänantona tulee olla perustuloon pohjautuvan järjestelmän selvittäminen. Seuraavan hallituksen tulee myös toteuttaa alueellinen tai tietyille avun tarpeessa oleville väestöryhmille suunnattu perustulokokeilu.

Tämä malli on keskustelunavaus, ei keskustelun päätepiste.