Eläinten ja kasvien monimuotoisuudella on huomattava merkitys ihmisen hyvinvoinnille

Maailman luonto köyhtyy kovaa vauhtia: yli 30 % maailman luonnon monimuotoisuudesta on menetetty vuoden 1970 jälkeen. Monen aiemmin tavallisenkin lajin kannat taantuvat elinympäristöjen supistumisen ja pilaantumisen takia. Lajiston köyhtyminen  merkitsee vakavaa vaaraa luonnon toimintakyvylle, josta ihmisen hyvinvointi loppujen lopuksi riippuu. Ihminen voi kuitenkin hyödyntää luontoa myös tavoilla, jotka eivät merkittävästi vahingoita muuta lajistoa. Tämä kuitenkin edellyttää metsä-, maa- ja vesitaloudessa nykyistä enemmän luontoa huomioon ottavia toimintatapoja sekä Etelä-Suomessa suurempia luonnonsuojelualueita.

Vihreiden mielestä luonnonsuojelun on oltava kansainvälisen politiikan ytimessä. Vihreät haluavat sisällyttää EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen yhteistyön Itämeren pelastamiseksi. Siihen pitää kuulua myös Euroopan havumetsävyön monimuotoisuuden säilyttäminen.

Metsien monimuotoisuus on säilytettävä

Maailman metsiä käytetään kestämättömällä tavalla. Suomi vastaa omien metsiensä monimuotoisuudesta: jos emme saa oman metsälajistomme köyhtymistä kuriin, millä oikeudella voisimme vaatia kehitysmaita suojelemaan trooppisia metsiä? Myös talousmetsien hoidon on muututtava. Vihreät olivatkin mukana kehittämässä Kansallista metsäohjelmaa ympäristönäkökohdat paremmin huomioon ottavaksi.

Etelä-Suomessa tulee jatkaa vanhojen metsien suojelua. Oulu-Kajaani—linjan eteläpuolella suojeltuja metsiä on vain vähän yli prosentti metsämaasta. Jo suojeltujen aarniometsäytimien ympärille pitää muodostaa laajempia kokonaan ja osittain suojeltujen metsien kokonaisuuksia. Tällä tavoin muodostuvissa metsämantereissa pitää myös ryhtyä luonnonmukaistamaan metsien rakennetta mm. synnyttämällä keinotekoisesti lahopuuta. Itä- ja Pohjois-Suomen valtion maiden vanhojen metsien suojelua tulee edelleen edistää esimerkiksi ns. Vihreä vyö -hankkeen muodossa, joka vahvistaa Suomen ja Venäjän välistä luonnonsuojeluyhteistyötä.

Vihreän ministerin johdolla lakeja ja rahaa luonnon suojelemiseksi

Vihreät ovat aina kannattaneet luonnonsuojelusta aiheutuvien menetysten korvaamista. Vuonna 1996 vahvistettiin ensi kertaa luonnonsuojelun kokonaisrahoitusohjelma vuosille 1996—2007. Nyt jokaiselle suojeltavaksi päätetylle hehtaarille on periaattessa varattu korvaus. Summa on 555 miljoonaa euroa seuraaville 10 vuodelle. Vanhojen metsien suojelusta aiheutuvien talous- ja työllisyysvaikutusten kompensoimiseksi saatiin aikaan 66 miljoonan euron paketti.

Luonnonsuojelulaki uudistettiin vuonna 1997. Edellisestä uudistamisesta oli kulunut 75 vuotta ja kokonaisuudistusta oli väännetty 38 vuotta. Vihreän ministerin johdolla uudistus saatiin päätökseen - sitä vesittämättä! Luonnonsuojelun keinovalikoima monipuolistui, ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelu tehostui.

Natura suojelee norppaa 

Natura 2000 -verkoston avulla suojellaan lajeja ja luontotyyppejä. Suomella on vastuu pohjoisen havumetsävyöhykkeen luontotyyppien suojelussa. Natura tuo suojelun piiriin meillä toistaiseksi vaille riittävää huomiota jääneet vedenalaiset luontotyypit ja järvet luontotyyppeinä. Naturasta hyötyy mm. saimaannorppa.

Natura mahdollistaa ns. täsmäsuojelun. Monilla Natura-alueilla kiellettyä on vain sellainen toiminta,  joka vaarantaa suojeltavan lajin tai luontotyypin. Lisäksi maanomistaja voi saada alueelleen EU-rahaa. Natura siirtää luonnonsuojelua Pohjois-Suomesta etelään, vaikkakaan ei riittävästi ja tuo suojeluun mukaan uusia lajeja ja luontotyyppejä.

 

Ilmassa rikkiä ja typpeä - mutta myös toivoa!

Elämää suojaava otsonikerros ohentuu edelleen, mutta kansainvälisillä sopimuksilla otsonia tuhoavien aineiden päästöt on leikattu murto-osaan. Ilmakehän toipuminen kestää kuitenkin useita vuosikymmeniä. Myös happamoitumisen torjuminen on edennyt. Silti noin kymmenesosa Euroopasta joutuu sietämään luonnon kestokyvyn ylittäviä happolaskeumia ja Kaukoidässä ongelma pahenee. Liikenne on yksi pääsyyllinen otsoni- ja savusumuongelmaan, kasvihuoneilmiöön ja happamoitumiseen. Myös energiapolitiikka on ratkaisevassa asemassa.

 

Vesistöjen suojelu etenee, mutta Itämeri voi huonosti

Rehevöittävät fosforipäästöt ovat vähentyneet puoleen, kun teollisuus ja yhdyskunnat ovat puhdistaneet vesiään, maatalouden vesistöpäästöihin on puututtu ja kuluttajat ovat alkaneet valita fosfaatittomia pesuaineita. Vihreän ympäristöministeri Satu Hassin johdolla hallitus teki 2002 periaatepäätöksen uudesta suojeluohjelmasta, jolla mm. vähennetään Suomen ravinnepäästöjä Itämereen ja avustetaan Venäjää tekemään samoin. (ks. Vihreät & Itämeri).