Saimme eilen kasaan hallituksen talousarvioesityksen ensi vuodelle. Lopputulos sisältää meille ilonaiheita, mutta täydellinen se ei toki ole.

Verotuksesta käytiin budjettiriihen alla vahva julkinen debatti. Se kannatti. Voimme olla suhteellisen tyytyväisiä lopputulokseen.

 Veronkevennykset kohdentuvat pieni- ja keskituloisille paremmin kuin valtiovarainministeriön alkuperäisessä ehdotuksessa. Juuri tämä oli tavoitteemme. Kunnallisveron perusvähennyksen aikaistuksessa emme sen sijaan onnistuneet. Se tehdään vuonna 2010. Pienten tulojen verotus linkittyy osaltaan myös SATA-komiteassa valmisteltavana olevaa sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen.

Budjettiriihi herätti myös toiveet alkoholi- ja tupakkaveron korottamisesta. Kansanterveyden parantaminen, rikosten määrän kasvu ja syrjäytymisen ehkäisy puhuvat kaikki vastustamatonta kieltään korotusten puolesta. Hinta ja saatavuus ovat keinot, joilla viinan ja tupakan käyttöä ohjataan kaikkein tehokkaimmin. Mitä neuvotteluissa tapahtui? Tupakkaveron korotus saatiin, mutta alkoholiveron korotukseen otettiin aikalisä. Lähdemme siitä, että myös alkoholiveroa korotetaan tammikuussa.

Ehkä kaikkein tyytyväisin olen siihen, että opiskelijat pääsevät vihdoinkin eroon yhteisen jääkaapin dilemmasta, kun opiskelijan asumislisästä poistuu puolison tulojen tarveharkinta. Asumislisä määräytyy toisin sanoen jatkossa henkilökohtaisesti. Puolison tai, kuten usein on tapahtunut, kämppiksen tuloilla ei enää ole siihen jatkossa vaikutusta.

Muistaa kannattaa myös, että ensi vuonna toteutuva pienimpien päivärahojen (isyys-, äitiys-, vanhempain- ja sairauspäiväraha) korotus 170 eurolla kuukaudessa on meidän ansiotamme. Tämän tavoitteen saimme läpi hallitusneuvotteluissa. Sosiaaliturvaan tulee myös vihreiden muita hallitusohjelmaan ajamia korotuksia.

Myös suurten kaupunkien joukkoliikennetuen käyttöön ottaminen jo ensi vuonna on meidän voittomme. Saimme ajettua tuen aikaistuksen läpi autoilun verotuksen uudistuspäätöksen yhteydessä osana pakettia, jolla tavoitellaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Emme onnistuneet tavoitteessamme nostaa tuki 10 miljoonaan euroon. Viisi miljoonaa on kuitenkin parempi kuin ei miljoonaakaan, mikä on ollut pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen seudun osuus valtion joukkoliikenteelle osoittamista kehittämisrahoista tähän asti.