Suomessa pitäisi perustuslain mukaan olla yhtäläinen äänioikeus. Minulle tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella äänellä on samanveroinen vaikutus päätöksentekoon. Eduskuntavaalien osalta tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että eduskunta heijastaa vaalien tulosta siten, että aina puoli prosenttia äänistä takaa yhden paikan eduskunnassa.
Valitettavasti nykyinen järjestelmämme ei lainkaan takaa tätä suhteellisuutta, sillä äänen arvo on aivan eri Etelä-Savossa ja Uudellamaalla. Toisessa tarvitaan 15 prosenttia äänistä kansanedustajapaikkaan, toisessa riittää kolme prosenttia.
Työnsä juuri päättänyt vaalialuetyöryhmä päätyi myös tähän tulokseen esittäessään, että eduskuntapaikat jaetaan valtakunnallisen tuloksen perusteella. Periaatetta tukivat kaikki puolueet lukuun ottamatta sosiaalidemokraatteja. Myös esitykseen eriävän mielipiteensä jättäneet RKP ja perussuomalaiset yhtyivät tähän samanveroisuuden periaatteeseen.
Uskon ja toivon, että hallitus pystyy jatkamaan työtään esityksen pohjalta, ja että myös hallituspuolue RKP:n kanssa saadaan sopu aikaan.
Suomalainen vaalijärjestelmä tarvitsee uudistamista. On kansalaisen etu saada järjestelmästä on oikeudenmukaisempi. Demokratia vaatii tasavertaisuutta toteutuakseen.
Ps. Mielipiteeni SDP:n käyttäytymisestä asiassa voi lukea huomenna ilmestyvästä Vihreästä Langasta. Mielipide ei ole järin positiivinen.
toteuttava, muttei äänikynnyksellä
Eduskuntavaalien osalta tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että eduskunta heijastaa vaalien tulosta siten, että aina puoli prosenttia äänistä takaa yhden paikan eduskunnassa.
En ymmärrä, miten tähän sopii äänikynnys millään tavalla. Keinotekoiset rajat taistelevat demokratiaa vastaan.
Jos oikeasti vaalijärjestelmää haluttaisiin uudistaa, parempi järjestelmä olisi vaikkapa siirtoäänivaali . Valitettavasti tämä söisi suurten puolueiden valtaa, joten edes nuorena ihmisenä en taida elää riittävän vanhaksi nähdäkseni niin onnellista päivää..
Uudistus lisää pienten puolueiden valtaa
Jos oikeasti vaalijärjestelmää haluttaisiin uudistaa, parempi järjestelmä olisi vaikkapa siirtoäänivaali . Valitettavasti tämä söisi suurten puolueiden valtaa, joten edes nuorena ihmisenä en taida elää riittävän vanhaksi nähdäkseni niin onnellista päivää..
Todellisuudessa uudistus lisää pienten puolueiden valtaa äänikynnyksestä huolimatta.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien sivuilta löytyy selkeä taulukko, joka osoittaa miten uudistus olisi vaikuttanut puolueiden paikkamäärään, jos uudistus olisi tullut voimaan ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja. Häviävinä osapuolina olisivat olleet Kokoomus, Keskusta ja SDP. Sen sijaan pienten puolueiden paikkamäärät olisivat kasvaneet selkeästi. Eli jos pienen puolueen potti ylittää äänikynnyksen, niin puolueen paikkamäärä kasvaa merkittävästi nykyiseen järjestelmään verrattuna.
Äänikynnys sinänsä on varteenotettava ehdotus. Jos puolueella on esimerkiksi vain parin prosentin kannatus, niin moisella puolueella ei ole mitään toivoa vaikuttaa asioihin. Sen sijaan äänikynnyksen tasosta on mielipiteitä laidasta laitaan. Esimerkiksi Saksassa äänikynnys on peräti 5 prosenttia, joten 3,5 prosenttia kuulostaa kohtuulliselta kompromissilta.
Lisää pienten puolueiden valtaa, jos ne pääsevät läpi..
Todellisuudessa uudistus lisää pienten puolueiden valtaa äänikynnyksestä huolimatta.
Pahoittelen, etten tähän aikaan yöstä saa enää aikaiseksi kaivettua täsmällisintä mahdollista dataa, vaan tyydyn yksittäiseen ja yksinkertaiseen esimerkkiin.
Lähteenä wikipediaa käyttäen perussuomalaisilla oli vuoden '99 vaaleissa 0,99 prosentin ja vuoden '03 vaaleissa 1,57 prosentin kannatus. Vasta '07 heidän kannatuksensa nousi suunniteltujen äänikynnysten yläpuolelle. Uskallan olettaa, että ilman vähäedustajaisia kausia heillä ei olisi nykyistä menestystään.
Äänikynnyksen ongelmana on uusien puolueiden esillepääsy. Paikkojen tasapuolisempi jakautuminen kannatuksen mukaan on paikallaan, samoin piilevien äänikynnysten poistaminen vaalipiirijako poistamalla. Monen nuoren puolueen alkuvaiheissa kannatus on alle nyt puheena olleen 3,5 tai kompromissitarjouksena esitetyn 3 prosentin. Yhdenkin edustajan kausilla nämä pienpuolueet saavat tuotua itseään ja asiaansa sen verran esille, että kannatuksella on edes jotain mahdollisuutta kasvaa suuremmaksi. Miksi näiltä puolueilta pitää ottaa viimeinenkin toivo pois? Jos yhden tai kahden edustajan puolueella ei ole merkitystä, miksi niitä pitäisi pelätä niin paljon, että ne pitäisi kitkeä kokonaan pois?
Vaikka tuntuukin hassulta sotkea asiaan vielä vuoden '83 vaaleja, luulen, että monikin tämän blogin lukija voisi olla harmissaan, mikäli Kalle Könkkölä ja Ville Komsi eivät olisi aikanaan päässeet eduskuntaan.
Saksassa pelättäneen historian painolastin vuoksi eräiden tiettyjen ajatusmallien läpipääsyä. 5 prosentin äänikynnyksellä saadaan mukavasti hiljennettyä epämiellyttävä vähemmistö pois näkyvistä. Se, että muualla tehdään jotain, ei tarkoita, että meidän pitäisi tehdä niin.
En ymmärrä, miksi äänikynnyksen pitäisi olla matemaattista 0,5 prosenttia suurempi.
EU:n ajautuminen kriisiin voisi muuttaa lukuja
Saksassa pelättäneen historian painolastin vuoksi eräiden tiettyjen ajatusmallien läpipääsyä. 5 prosentin äänikynnyksellä saadaan mukavasti hiljennettyä epämiellyttävä vähemmistö pois näkyvistä.
Oletan, että Suomessakin on joillakin äänikynnystä kannattavilla tuollainen motiivi. Nykyinen tilanne, jossa on korkeasuhdanne ja kohtuullisen matala työttömyys, ei aikaansaa kovin suurta liikehdintää, mutta syvä lama tai joku EU-katastrofi saattavat muuttaa kannatuslukemia äkisti, lähinnä niin, että äänet pirstoutuisivat useille keskenään riiteleville EU-vastaisille yhden asian liikkeille.
Hypoteettinen EU:n aikaansaama kriisi voisi olla vaikkapa tilanne, jossa EU:n virallisten kielten lukumäärä olisi supistettu vain muutamaan valtakieleen ja pienempiä kieliä kuten suomen kieltä alettaisiin sortaa esim. edellyttämällä että Suomessa pitäisi yli puolet kouluopetuksesta antaa englannin, ranskan tai saksan kielellä. Tuollainen nostaisi suomalaiset hyvin aggressiivisesti EU:ta vastaan.
Mahdollinen eduskuntavaalitulos
Kuvitteellinen eduskuntavaalitulos täysin realistisin kannatusosuuksin toimikunnan esittämällä mallilla
Sosi 23,8 53 47 +6
Kesk 22,8 50 45 +5
Koko 22,0 49 44 +5
Vase 9,2 20 18 +2
Vihr 8,5 19 17 +2
Ruot 3,7 8 7 +1
Kris 3,4 0
Peru 3,3 0
Muut 3,3 1
Nimi, % äänistä, paikat, oikeudenmukaiset paikat*, erotus
* = ääniosuuus, prosenttia * 1,99 (200-Ahvenanmaa)
Muissa pienpuolueet ja Ahvenanmaan äänet sekä kiintiöpaikka.
Tämäkö järjestelmä sitten olisi hyvä ja oikeudenmukainen?
Varsin pessimistinen arvio
Kuvitteellinen eduskuntavaalitulos täysin realistisin kannatusosuuksin toimikunnan esittämällä mallilla
...
Kris 3,4 0
Peru 3,3 0
Muut 3,3 1
...
Kyseessä on varsin pessimistinen arvio, sillä olet olettanut, että kaikki pienpuolueet yhtä lukuunottamatta jäisivät äänikynnyksen alapuolelle vieläpä erittäin tiukalla marginaalilla. Viime vaaleissa kaikki pienpuolueet (RKP, PS ja KD) ylittivät äänikynnyksen.
Äänikynnys saattaa nostaa pienpuolueiden kannattajien äänestysaktiivisuutta, koska vaarana on ryhmän putoaminen eduskunnasta. Lisäksi tulee muistaa, että äänikynnys tulisi vain eduskuntavaaleihin. Sen sijaan kunnallisvaalit jatkaisivat nykyisellä mallilla, joten näkyvyyttä olisi luvassa joka tapauksessa.
No, jokaisella uudistuksella on aina omat hyvät ja huonot puolensa. Ehkäpä äänikynnys vielä laskee eduskunnan käsittelyssä.
Olisivatko suomalaiset noin kannustavia?
Äänikynnys saattaa nostaa pienpuolueiden kannattajien äänestysaktiivisuutta, koska vaarana on ryhmän putoaminen eduskunnasta.
Suomalaiset tuppaavat harrastavan lottoa äänestäessäänkin. Jos riski siitä, että oma ääni menee täysin hukkaan, on liian iso, olettaisin suomalaisten kallistuvan enneminkin valtapuolueiden puoleen - saapahan valittua pahoista pienimmän.
Tässä juuri on äänikynnyksen ongelma.
Etelä-Savon äänikynnys?
Valitettavasti nykyinen järjestelmämme ei lainkaan takaa tätä suhteellisuutta, sillä äänen arvo on aivan eri Etelä-Savossa ja Uudellamaalla. Toisessa tarvitaan 15 prosenttia äänistä kansanedustajapaikkaan, toisessa riittää kolme prosenttia.
Etelä-Savon vaalipiiirin kuvitteellinen tulos nykymallilla (6 paikkaa):
Sininen puolue 23,9%, 2 paikkaa
Broileripuolue 23,9%, 2 paikkaa
Uskovaispuolue 15,9%, 1 paikka
Suuri koalitio 8,0%, 1 paikka
LC Pikkupuolue 7,9%, 0 paikkaa
Propellipuolue 5,1%, 0 paikkaa
Iltalypsyryhmä 5,1%, 0 paikkaa
Muut yhteensä 10,2%, 0 paikkaa
Ja Etelä-Savon vaalipiirissä siis tarvittiin 15 % äänistä kansanedustajan paikkaan?
Tämäkin on vain osoitus siitä, että termejä äänikynnys, piilevä äänikynnys yms. käytetään suomalaisessa vaalijärjestelmäkeskustelussa aivan päin mäntyä.
Olen Antilan kanssa samoilla
Olen Antilan kanssa samoilla linjoilla. Tarastin esitys ratkaisuksi on heikko ja moninosin puutteellinen. Puolueilla ei tunnu olevan kovinkaan vahvaa käsitystä siitä mitä demokratialla tarkoitetaan. Minusta tuntuu, että oikea ratkaisu saavutetaan vain muodostamalla tasapainoisia vaalialueita, joissa puolueet voisivat asettaa kokonaismäärällisesti nykyistä vähemmän ehdokkaita. Tämä on vain yksi tunne monien joukossa.