Vihreiden näkemyksen hyvästä elämästä voi tiivistää sanoihin: enemmän aikaa, vähemmän roinaa. Tämän tulee näkyä tavassamme uudistaa yhteiskuntaa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä pitää luoda puitteet, jossa työriippuvuus ei ole enää hyve, sen sijaan ajan antaminen rakkaille ihmisille on.

Perheitä on monenlaisia - lapsettomia ja lapsellisia

Perhe voi tarkoittaa perinteistä tai lapsetonta perhettä, yksinhuoltaja- tai uusperhettä tai perhettä, jossa vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Perheeseen voi kuulua myös useamman kuin kahden sukupolven jäseniä. Kaikki perhemuodot ovat arvokkaita. Perhemuoto ei määrää perheen onnellisuutta: tärkeintä ovat ihmissuhteet ja perheenjäsenten välinen vuorovaikutus. Tässä esitteessä keskitytään lapsiperheisiin.

"Mummoni tuli äidiksi kaksikymppisenä. Me olemme yli kolmekymppisiä ja emmimme yhä."

Lapsista huolehtimista on vaikea sovittaa työelämän oravanpyörään. Tähän tarvitaan muutos. Opiskelu tai työnteko ei saa haitata vanhemmuutta.

Työelämän käytännöt on sovitettava vanhemmuuteen. Lasten ollessa pieniä molemmilla vanhemmilla tulee olla halutessaan mahdollisuus tehdä lyhyempää työpäivää. Yksinhuoltajalle on taattava riittävä toimeentulo myös hänen tehdessään osa-aikatyötä. Vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset on jaettava nais- ja miesalojen työnantajien kesken, ettei nuoria naisia
syrjittäisi työhönotossa. Isäkuukausien määrä tulee nostaa kahteen kuukauteen ja koko järjestelmästä on tehtävä joustavampi.

Adoptio- ja sijaisvanhemmuutta tulee tukea nykyistä enemmän. Esimerkiksi adoptioperheessä vanhempainrahakauden tulee olla täysimääräinen, vaikka adoptoitava lapsi ei olisikaan vastasyntynyt. Sijaisvanhempien eli perhehoitajien koulutusta, työttömyysturvaa ja mahdollisuutta vapaisiin tulee parantaa.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ja omistusasuntojen kalleus kaventavat perheiden mahdollisuutta valita elämäntilanteeseen sopivin asuntomuoto. Usein kunnon perheasuntoon on varaa vasta, kun lapset muuttavat pois kotoa. Hyvä asuntopolitiikka on osa onnistunutta perhepolitiikkaa.

Maija Mehiläisen syli ei lämmitä

Lapsella on oikeus pysyviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa hyvinvoinnista. Jotta vanhemmat voisivat kantaa tämän vastuun, heillä on oltava riittävästi aikaa lapsille.

Kotihoidontuki tarjoaa vanhemmille valinnanmahdollisuuksia lasten hoidossa, mutta kotivanhempaakaan ei saa unohtaa. Leikkipuistot ja avoimet päiväkodit ovat tärkeitä palveluita. Maahanmuuttajaperheissä kielenopetusta on järjestettävä myös kotona lapsia hoitavalle vanhemmalle. Kotipalvelua tarvitaan, jos lapsia hoitava vanhempi uupuu tai sairastuu.

Kunnassa on oltava tarjolla monenlaista päivähoitoa: päiväkoteja, perhepäivähoitoa ja kerhotoimintaa - myös eripituisille päivähoitotarpeille. Päivähoidossa ja koulussa on oltava pysyvä henkilökunta ja riittävän pienet ryhmät. Kuntien tulee taata pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Kännykkä, kaverit ja karkkipussi eivät korvaa aikuisen läsnäoloa lapsen elämässä.

Lapsen syntymän jälkeen tarvitaan ehkäisyä

- Nimittäin ongelmien ennaltaehkäisyä. Nyt tukea ja palveluita on usein tarjolla vasta, kun asiat ovat jo tosi huonosti. Kunnissa tuleekin panostaa nykyistä enemmän vaikeuksien torjumiseen ennalta. Pulmien ilmetessä tukea on saatava varhain - lasten ongelmia ei saa päästää pahenemaan ja muodostumaan pysyviksi.

Neuvoloita tulee kehittää monipuolisiksi perhekeskuksiksi, joissa on tarjolla myös perhetyötä ja puitteet vanhempien vertaistuelle. Myös isien vanhemmuuteen kasvamista on tuettava. Oman huomionsa vaatii maahanmuuttajaperheiden lasten kasvatuksen tukeminen kulttuurien ristipaineessa.

Vammaisella on oikeus asua omassa kodissa ja oikeus toimia tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tukipalvelujen ja esteettömän yhdyskuntasuunnittelun avulla vammaisten lasten ja perheiden mahdollisuudet yhdenvertaiseen arkielämään paranevat. Erityisesti varhaiskuntoutusta on lisättävä.

"En oo kuullut mitään"

Perhe ei ole aina hyvä paikka elää. Kynnystä puuttua parisuhdeväkivaltaan on madallettava. Uhrien suojelemiseksi tarvitaan lisää turvakoteja, myös salaisia. Samoin tarvitaan lisää valvottuja paikkoja lasten tapaamiseen.

Apua tai tukea tarvitsevaa lasta tai nuorta ei saa pompotella palvelupisteestä toiseen. Yhteistyötä eri ammatti-ihmisten ja eri virastojen välillä on kehitettävä ja raja-aitoja kaadettava. On turvattava toimivat palvelut niin kuntoutuksessa, lastensuojelussa, päihdehuollossa kuin psykiatriassakin.

"Kaikki valta vanhempainneuvostoille!"

- Ei nyt sentään, mutta lapsiperheet on saatava vahvemmin mukaan palveluista päättämiseen. Toimiva käyttäjädemokratia kasvattaa vastuuta omista ja lähialueen lapsista. Vanhempien muodostamat lapsiasianeuvostot olisivat keino varmistaa, ettei lapsen näkökulma unohdu päätöksenteossa. Myös lasten ja nuorten osallisuutta tulee lisätä eri keinoin. Kaikkiin kuntiin tulee saada lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat sekä kunnallinen tai seudullinen lapsiasiainvaltuutettu.

Aiheesta laajemmin: Vihreät ja lapsiperheet -muistio