AIDOSTI VIHREÄ MAASEUTU
Vihreän liiton mielestä maaseudulla on tulevaisuudessa edelleen tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan jopa lisätä. Ei kuitenkaan ole vain yhdenlaista maaseutua: Suomessa on rinnan syrjäistä maaseutua, ydinmaaseutua ja taajamien läheistä maaseutua. Maaseutua ei voikaan määritellä yhteen hengenvetoon eikä sitä voi myöskään auttaa yhdellä keinolla. Monimuotoisuus, suorastaan luova kaaos, on maaseudun perusominaisuus. Vihreä maaseutupolitiikka lähteekin siitä, että maaseudun pelastamiseksi ei ole yhtä viisasten kiveä. Eri tyyppisten maaseutujen kehittämisessä on käytettävä hyvin erilaisia toimenpiteitä.
Pelkkä maaseutupolitiikka ei pelasta maaseutua
Vihreä liitto on pohtinut laaja-alaisesti keinoja maaseudun elinvoimaisena pitämiseksi. Puolue on linjannut maaseutupolitiikkaansa keväällä 1997 hyväksytyssä maaseutuohjelmassa. Mutta myös monet muut vihreiden keskeiset tavoitteet kuten perustuloa, työnhinnan alentaminen ja lähidemokratia edistävät maaseudun hyvinvointia. Voisikin todeta, että vihreä politiikka, ei yksin vihreä maaseutupolitiikka, pelastaa maaseudun.
Uusia työn ja toimeentulon yhdistelmiä maaseudulle
Maaseudun pahin ongelma on pysyvältä näyttävä suurtyöttömyys varsinkin syrjäisellä maaseudulla. Maaseutua ei pelasteta panostamalla pelkästään yritystoiminnan kehittämiseen: maaseudun pelastamiseksi tarvitaan niin palkkatuloja ansaitsevia, yrittäjiä kuin tulonsiirtojakin saavia, ja vieläpä ihmisiä, jotka ansaitsevat toimeentulonsa näistä kolmesta lähteestä samanaikaisesti. Vaikka ajatus kuulostaa tuoreelta, on maaseudulla tosiasiassa aina eletty näin!
Vihreiden mielestä on toteutettava pysyvästi vajaatyöllisten "vajaatyöllisyyskorvaus" eli perustulojärjestelmä, joka kannustaa - ja alhaisen tasonsa vuoksi jopa pakottaa - työntekoon ja tai itsensä työllistymiseen turvaten kuitenkin samalla henkilön perustulon.
Yrittäjyyttä maaseudulla tulee edistää nostamalla nykyistä 50 000 markan arvonlisäverorajaa. Maaseudun palveluelinkeinoja, erityisesti matkailua kannattaa nyt kehittää. On tärkeää, että maaseudulla ja pienissä kaupungeissa panostetaan rohkeasti nuorten koulutukseen niillä elinkeinoelämän alueilla, jotka kehittyvät voimakkaimmin. Tämä edistää myös työllisyyttä, sillä yritykset sijoittavat toimintaansa sinne, jossa ne saavat tarpeisiinsa sopivaa koulutettua työvoimaa. On myös tärkeää, että yhteiskunnan peruspalvelut (mm. päivähoito ja koulut) toimivat hyvin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat asuinseudun viihtyvyys ja vapaa-ajan palvelut ja toimiva joukkoliikenne.
Etätyömahdollisuuksia on kehitettävä, jotta työntekijä voisi turvallisemmin irtautua työstään maaseudulle etätyöntekijäksi. Nykyisistä työpaikoista yli viidennestä voitaisiin - kunhan vain halutaan - hoitaa etätyönä.
Maaseudulle muuttoa on helpotettava, on tuettava pieniäkin hankkeita ja osattava "poimia marjatkin maasta".
Aitoa eläin- ja ympäristönsuojelua maatalouteen
Maataloustuotannossa on siirryttävä kohti markkinasuuntautunutta luomutuotantoa ja eettistä kotieläintaloutta. Luomutuotantoa on lisättävä siten, että kolmannes Suomen peltoalasta olisi luomua vuonna 2007 (vuonna 1998 luomua noin 6 %).
Kotieläintuotannossa on siirryttävä eettisempään tuotantotapaan erityisen etiikkatuen avulla. Samaan tapaan kuin viljelijät saavat korvausta (lakisääteisen vähimmäistason ylittävistä) ympäristötukiohjelman mukaisista toimista, voitaisiin etiikkatuella kannusta eettisen kotieläintalouteen. Etiikkatuki voisi sisältää sekä investointi- että hintatukia ja luonteensa takia se tulisi ottaa koko EU-alueelle kuten ympäristötukikin.
Metsistä saadaan muutakin kuin sellua!
Metsäteollisuus ei tällä hetkellä edistä maaseudun työllistymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Puunkäytössä painopiste on siirrettävä määrän sijasta laatuun: jalostusarvon kasvattamiseen. Suomen tulee jatkossa keskittyä erityisesti mekaanisen puunjalostuksen kehittämiseen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Italiassa ja Itävallassa metsäsektori työllistää monta kertaa enemmän kuin Suomessa juuri jatkojalostuksen ansiosta, vaikka siellä on metsiä vastaavasti monta kertaa vähemmän kuin meillä.
Puutuotteiden myynnille EU:n sisämarkkinoilla on kasvupotentiaalia, mutta markkinointiponnistukset voivat valua hukkaan, jos metsiemme suojelutaso ei tyydytä yhä ympäristötietoisempia eurooppalaisia. Vihreät suosittelevatkin suojelutason nostamisen lisäksi sertifiointisopimusta kansainvälisen Hyvän metsänhoidon neuvoston, FSC:n sertifiointijärjestelmän pohjalta.
Uusiutuva kotimainen puuhake-energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Vihreät ovat vaikuttaneet aktiivisesti energiaveron rakenteen korjaamiseksi tähän suuntaan. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventointia. Puuhake-energian tuotannolla voidaan maaseudulla luoda ja turvata jopa kymmenen tuhatta työpaikkaa.
Metsien suojelualueiden määrä on jäänyt selvästi jälkeen ekologisen kestävyyden edellyttämästä tarpeesta. Metsien suojelussa kipeimmät puutteet ovat Etelä-Suomessa, jossa suojeltujen metsien osuus on vain yhden prosentin luokkaa, kun osuus koko maassa on 3,5 %.