Sairas Itämeri terveeksi
Rehevöityminen ja erilaiset myrkyt ovat muuttaneet ikävällä tavalla suomalaisten mahdollisuuksia nauttia Itämerestä. Sinileväkukinnot haittaavat mökkeilyä, veneilyä, kalastusta ja matkailua. Meren on sairastuttanut vuosikymmenien kuormitus. Meren tervehtyminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, sillä Itämeri on pitkävihainen. Menneiden syntien vaikutus tuntuu vielä pitkään. Itämeren tilan parantaminen onkin asetettava yhdeksi suomalaisen ympäristöpolitiikan pääasioista.
Tarvitaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä
Itämeren suojelusta ovat lähes kaikki rannikkoseutujen ihmiset yhteisesti huolissaan, mutta toisaalta kaikkien omat teot myös aiheuttavat päästöjä. Itämeren tilanteen parantamiseksi tarvitaankin vahvaa kansainvälistä yhteistyötä: tavoite on sisällytettävä myös Euroopan unionin pohjoiseen ulottuvuuteen. Suomenlahden ravinnekuormitusta on vähennettävä Venäjällä, Virossa ja Suomessa. Kiireisintä on vähentää Pietarin päästöjä. Suomi onkin päättänyt avustaa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamista 10 miljoonalla eurolla.
Myös omaa kuormitusta rannikkovesiimme on pienennettävä. Omien rantavesiemme keskeisiä kuormittajia ovat maatalous, kalankasvatus, yhdyskunnat, teollisuus ja myös liikenne. Vaarallisten aineiden ja öljyn kuljetukset kasvavat, samoin onnettomuusriski. Itämeren suojelu edellyttää toimia kaikilta hallituksista mökkiläisiin. Tietoa tarvitaan myös lisää, sillä ymmärrys eri tekojen vaikutuksista mereen on edelleen puutteellista. Itämeren suojelusta on myös taloudellista hyötyä, sillä se tukee matkailua ja kalastusta. Pilaantuneesta ja kuolleesta Itämerestä ei kukaan nauti eikä hyödy.
Maatalouden ja kalankasvatuksen ravinnekuormitusta vähennettävä
Maatalous aiheuttaa leijonanosan Suomen ravinnekuormituksesta Itämereen eli fosforin osalta 45 % ja typen osalta 49 %. Vuoden 2001 Itämeren suojeluohjelmassa luvattu maatalouden ympäristötuen lisäys (30 miljoonaa euroa / vuosi viiden vuoden ajalle) on kohdistettava oikein. Paras hyöty saadaan aikaiseksi perustamalla suojavyöhykkeitä, rakentamalla kosteikkoja ja kohdistamalla toimet rinteille, joista ravinteita huuhtoutuu eniten. Kalankasvatus kuormittaa etenkin Saaristomerta ja Ahvenanmaata. On otettava käyttöön puhtaampia rehuja, ruokintatekniikoita ja uusia laitostyyppejä. Kalankasvattajia voidaan kannustaa muutoksiin tukien ja haittaverojen avulla. Kalankasvatuksen sijoittumisen ohjauksella voidaan myös vähentää haittoja.
Tehokkaampia puhdistuslaitoksia ja hajarakentamisen ohjausta
Taajamien osuus Suomesta Itämereen tulevasta ravinnekuormasta on edelleen merkittävä, typen osalta jopa 29 %. Haja-asutuksen osuus typpikuormituksesta on 8 %. Kunnat voivat vähentää vesistöjen kuormitusta tehostamalla jätevesien puhdistusta sekä ohjaamalla hajarakentamista ja taajamien muodostumista järkevästi. Merenrantojen ja jokisuistojen puhdistamo- ja viemäröintihankkeille on annettava enemmän valtion tukea.
Haja-asutuksen päästöjä voidaan pienentää tehostamalla jätevedenkäsittelyä, liittämällä kiinteistö viemäriverkostoon tai siirtymällä kompostikäymäliin. Kuntien tulee ohjata nykyistä paremmin erityisesti uusien mökkien rakentamista.
Teollisuuden osuus Suomesta tulevasta Itämeren kuormituksesta on jatkuvasti vähentynyt. Sen osuus fosforin osalta on 9 % ja typen osalta 8 %. Teollisuuden päästöjä on jatkossa vähennettävä erityisesti Kotkan ja Kymijoen seudulla.
Suomenlahteen Virosta, Venäjältä ja Suomesta yhteensä tulevasta typpikuormituksesta jopa viidesosa tulee ilmasta, jonne typpeä tulee autoliikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta sekä laivaliikenteestä. Siis myös liikenne- ja energiapolitiikalla voidaan auttaa Itämerta.
Öljykuljetukset kuriin
Venäjän uudet öljysatamat moninkertaistavat Suomenlahden öljykuljetukset ja samalla onnettomuusriskin. Suomen on reagoitava näihin riskeihin kansainvälisillä foorumeilla entistä vahvemmin. Yksirunkoiset öljytankkerit on saatava nopeasti pois Itämereltä ja kaikkein herkimmillä alueilla ei saa olla tankkeriliikennettä lainkaan. Onnettomuuksien torjuntavalmiutta on lisättävä paitsi Suomessa myös Venäjällä ja Virossa.
Laivojen pilssi- ja muita jätevesiä lasketaan edelleen mereen aivan liian usein. Laivaliikenteen valvontaa tulee edelleen tehostaa ja rötöstelijöitä tulee rangaista tuntuvasti ja viipymättä.
Meriluonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö
Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa mm. merellisten luontotyyppien kuten jokisuistojen ja rantaniittyjen ennallistamista. Vedenalaisia luontotyyppejä ja lajeja on lisättävä suojeluohjelmiin. Myös hylkeiden kalastajille ja kalankasvattajille aiheuttamat tappiot tulisi korvata nykyistä paremmin. Rannikko- ja saaristoalueilla on mahdollista vielä lisätä suojeltujen ja yhteiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen vesistöjen ja rantojen määrää.