Maapallo kuuluu kaikille, niin sen nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Myös vastuu sen hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Saasteet eivät tunne rajoja. Yhä enemmän myöskään pääoma ei tunne rajoja. Tämä aiheuttaa toisaalta valtioiden välistä kilpailua, toisaalta keskinäisriippuvuutta. Vastuu toisista ihmisistä ja ympäristöstä ulottuu yli valtioiden rajojen: haasteet edellyttävät demokraattista päätöksentekoa niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla.

Maailmaa ei saa myydä taloudelle

Ennen vanhaan investoinnit paikalliseen tuotantoon olivat hyvin pitkäaikaisia. Nyt suuri osa yrityksistä on ylikansallisia, ja investoinneista vain 1 % kohdistuu konkreettiseen tuotantoon tai kauppaan. Kaikki muu suuria ja nopeita voittoja tavoittelevaa spekulatiivista sijoittamista. Kaikkialla maailmassa valtiot joutuvat kilpailemaan keskenään saadakseen investointeja maahansa. Epäterve verokilpailu valtioiden välillä on asettanut paineita karsia julkisia palveluja, kuten koulutusta ja terveydenhoitoa, jotka ovat keskeisiä myös kansalaisten tasa-arvoisuuden kannalta. Talouden hallitsematon globalisaatio uhkaa paitsi kehitysmaiden mahdollisuuksia kohentaa kansalaistensa elinoloja myös pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Talous on väline, jonka on toimittava kansalaisten hyväksi.

Keskeiseksi politiikan toimijoiksi ovat nousseet ylikansalliset talousjärjestöt kuten Maailman kauppajärjestö WTO ja Maailmanpankki. Niiden toimintaa ei voida pitää demokraattisena eikä niissä oteta riittävästi huomioon muita kuin talouteen liittyviä tavoitteita. Kuitenkin myös ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, demokratia ja ihmisoikeudet ovat arvoja, joiden on voitava ohjata taloudellista päätöksentekoa.

Kaikki ei saa olla kaupan Vihreiden tavoitteena on globalisaation hallinnassa aktiivinen Euroopan unioni, joka ajaa veroparatiisien purkamista kaikkialla maailmassa ja pyrkii rajoittamaan epätervettä valuuttakeinottelua esimerkiksi Tobinin veron käyttöönotolla.

Globaaliin demokratiaan

Talous on globalisoitunut paljon demokratiaa nopeammin. Jättiyrityksistä on tullut vaikutusvaltaisempia kuin monista valtioista. Vihreä liitto ja sen sisarpuolueet katsovat, että valta ei saa karata demokraattisesti valituilta päättäjiltä markkinavoimille. Tavoitteenamme on kaikilla mahdollisilla foorumeilla vahvistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Toistaiseksi demokraattinen päätöksenteko ei ole pystynyt vastaamaan globalisaation aiheuttamiin ongelmiin. Ylikansallisen talouden ohjaamiseksi on rakennettava ylikansallista päätöksenteko- ja oikeusjärjestelmää, jonka tehtävänä on yhteisten pelisääntöjen luominen maapallon kaikkien asukkaiden, yritysten ja valtioiden toiminnalle. Euroopan unionin tulee toimia tässä aloitteellisena. Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n roolia on vahvistettava kansainvälisessä politiikassa. Tämä edellyttää YK:n toiminnan perusteellista uudistamista ja tehostamista.

Ihminen äänestää myös euroillaan. Siksi on tärkeää, että ihminen tietää, mitä ostaa. Ostajan on saatava tietää, miten tuotteen valmistaminen on rasittanut ympäristöä ja millaisin työehdoin se on tehty.

Reilut pelisäännöt

On turvattava työntekijöiden oikeudet, ihmisoikeudet, ympäristönsuojelu ja tasa-arvo kaikkialla maailmassa. Kaupan sääntöjen pitää osaltaan tukea näitä tavoitteita. Epäreilun kilpailun oloissa vapaakauppa vain kärjistää olemassa olevia ongelmia. Peruspalveluja ja elämän perusedellytyksiä, kuten vesihuoltoa, ei tule päästää vapaakauppasopimusten piiriin, vaan niistä on voitava päättää paikallisesti. On etsittävä keinoja rajoittaa yhtiöiden valtaa ja muutettava markkinoiden pelisääntöjä siten, että yritykset eivät voi maksattaa ympäristökulujaan ja - riskejään veronmaksajilla.

Köyhillä mailla on oltava mahdollisuus kehittää talouttaan suojatuissa oloissa esimerkiksi nostamalla jalostusastetta kotimaisin voimin. Reilun kaupan kriteereistä on luotava tulevaisuudessa sääntö, ei poikkeus. Kansainvälisten kauppa- ja talousjärjestöjen päätöksentekojärjestelmä on demokratisoitava, ja niiden on taattava kehitysmaiden mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja saada mielipiteensä kuuluviin ilman muiden maiden painostusta.

Julkisen vienninedistämisen, eli verorahoilla tuettujen vientiluottojen ja -takuiden, pitää noudattaa sitovia ja korkeatasoisia ympäristö- ja ihmisoikeusnormeja, jotta kauppapolitiikalla ei aiheuteta ongelmia, joita kehitysyhteistyöllä joudutaan korjaamaan.

Kohti maailmanrauhaa

Maailmanrauhan uhat ovat muuttumassa. Valtioiden välisten rinnalle ovat nousseet muunlaiset konfliktit, kuten valtioiden sisäiset ristiriidat ja kiistat luonnonvaroista. Maailmanlaajuinen eriarvoisuuden vähentäminen, sosiaalisen hyvinvoinnin kehittäminen, talouden vakauttaminen ja eri kulttuurien välinen vuoropuhelu ovat edelleenkin tehokkaimpia keinoja edistää rauhaa.