Vihreiden näkemyksen hyvästä elämästä voi tiivistää sanoihin: enemmän aikaa, vähemmän roinaa. Tämän tulee näkyä tavassamme uudistaa yhteiskuntaa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä pitää luoda puitteet, jossa työriippuvuus ei ole enää hyve, sen sijaan ajan antaminen rakkaille ihmisille on.
Perheitä on monenlaisia - lapsettomia ja lapsellisia
Perhe voi tarkoittaa perinteistä tai lapsetonta perhettä,
yksinhuoltaja- tai
uusperhettä tai perhettä, jossa vanhemmat ovat samaa sukupuolta.
Perheeseen voi
kuulua myös useamman kuin kahden sukupolven jäseniä. Kaikki
perhemuodot ovat
arvokkaita. Perhemuoto ei määrää perheen onnellisuutta:
tärkeintä ovat
ihmissuhteet ja perheenjäsenten välinen vuorovaikutus. Tässä
esitteessä
keskitytään lapsiperheisiin.
"Mummoni tuli äidiksi kaksikymppisenä. Me olemme yli kolmekymppisiä ja emmimme yhä."
Lapsista huolehtimista on vaikea sovittaa työelämän
oravanpyörään. Tähän
tarvitaan muutos. Opiskelu tai työnteko ei saa haitata vanhemmuutta.
Työelämän käytännöt on sovitettava vanhemmuuteen.
Lasten ollessa pieniä
molemmilla vanhemmilla tulee olla halutessaan mahdollisuus tehdä lyhyempää
työpäivää. Yksinhuoltajalle on taattava riittävä
toimeentulo myös hänen
tehdessään osa-aikatyötä. Vanhemmuudesta työnantajille
aiheutuvat kustannukset
on jaettava nais- ja miesalojen työnantajien kesken, ettei nuoria naisia
syrjittäisi työhönotossa. Isäkuukausien määrä
tulee nostaa kahteen kuukauteen
ja koko järjestelmästä on tehtävä joustavampi.
Adoptio- ja sijaisvanhemmuutta tulee tukea nykyistä enemmän. Esimerkiksi
adoptioperheessä vanhempainrahakauden tulee olla täysimääräinen,
vaikka
adoptoitava lapsi ei olisikaan vastasyntynyt. Sijaisvanhempien eli
perhehoitajien koulutusta, työttömyysturvaa ja mahdollisuutta vapaisiin
tulee
parantaa.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ja omistusasuntojen kalleus kaventavat
perheiden mahdollisuutta valita elämäntilanteeseen sopivin asuntomuoto.
Usein
kunnon perheasuntoon on varaa vasta, kun lapset muuttavat pois kotoa. Hyvä
asuntopolitiikka on osa onnistunutta perhepolitiikkaa.
Maija Mehiläisen syli ei lämmitä
Lapsella on oikeus pysyviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin.
Vanhemmilla on
ensisijainen vastuu lastensa hyvinvoinnista. Jotta vanhemmat voisivat kantaa
tämän vastuun, heillä on oltava riittävästi aikaa
lapsille.
Kotihoidontuki tarjoaa vanhemmille valinnanmahdollisuuksia lasten hoidossa,
mutta kotivanhempaakaan ei saa unohtaa. Leikkipuistot ja avoimet päiväkodit
ovat tärkeitä palveluita. Maahanmuuttajaperheissä kielenopetusta
on
järjestettävä myös kotona lapsia hoitavalle vanhemmalle.
Kotipalvelua tarvitaan,
jos lapsia hoitava vanhempi uupuu tai sairastuu.
Kunnassa on oltava tarjolla monenlaista päivähoitoa: päiväkoteja,
perhepäivähoitoa ja kerhotoimintaa - myös eripituisille päivähoitotarpeille.
Päivähoidossa ja koulussa on oltava pysyvä henkilökunta
ja riittävän pienet
ryhmät. Kuntien tulee taata pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.
Kännykkä, kaverit ja karkkipussi eivät korvaa aikuisen läsnäoloa
lapsen
elämässä.
Lapsen syntymän jälkeen tarvitaan ehkäisyä
- Nimittäin ongelmien ennaltaehkäisyä. Nyt
tukea ja palveluita on usein
tarjolla vasta, kun asiat ovat jo tosi huonosti. Kunnissa tuleekin panostaa
nykyistä enemmän vaikeuksien torjumiseen ennalta. Pulmien ilmetessä
tukea on
saatava varhain - lasten ongelmia ei saa päästää pahenemaan
ja muodostumaan
pysyviksi.
Neuvoloita tulee kehittää monipuolisiksi perhekeskuksiksi, joissa
on tarjolla
myös perhetyötä ja puitteet vanhempien vertaistuelle. Myös
isien vanhemmuuteen
kasvamista on tuettava. Oman huomionsa vaatii maahanmuuttajaperheiden lasten
kasvatuksen tukeminen kulttuurien ristipaineessa.
Vammaisella on oikeus asua omassa kodissa ja oikeus toimia tasavertaisena
yhteiskunnan jäsenenä. Tukipalvelujen ja esteettömän
yhdyskuntasuunnittelun
avulla vammaisten lasten ja perheiden mahdollisuudet yhdenvertaiseen
arkielämään paranevat. Erityisesti varhaiskuntoutusta on lisättävä.
"En oo kuullut mitään"
Perhe ei ole aina hyvä paikka elää. Kynnystä
puuttua parisuhdeväkivaltaan on
madallettava. Uhrien suojelemiseksi tarvitaan lisää turvakoteja,
myös salaisia.
Samoin tarvitaan lisää valvottuja paikkoja lasten tapaamiseen.
Apua tai tukea tarvitsevaa lasta tai nuorta ei saa pompotella palvelupisteestä
toiseen. Yhteistyötä eri ammatti-ihmisten ja eri virastojen välillä
on
kehitettävä ja raja-aitoja kaadettava. On turvattava toimivat palvelut
niin
kuntoutuksessa, lastensuojelussa, päihdehuollossa kuin psykiatriassakin.
"Kaikki valta vanhempainneuvostoille!"
- Ei nyt sentään, mutta lapsiperheet on saatava vahvemmin mukaan palveluista päättämiseen. Toimiva käyttäjädemokratia kasvattaa vastuuta omista ja lähialueen lapsista. Vanhempien muodostamat lapsiasianeuvostot olisivat keino varmistaa, ettei lapsen näkökulma unohdu päätöksenteossa. Myös lasten ja nuorten osallisuutta tulee lisätä eri keinoin. Kaikkiin kuntiin tulee saada lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat sekä kunnallinen tai seudullinen lapsiasiainvaltuutettu.