Pääministeri Vanhanen maalailee Helsingin Sanomissa (7.9.) kuvaa synkistä, ratojen lähelle rakennetuista betonilähiöistä. Hän tarjoaa sen tilalle unelmaa hajakeskitetystä mallista, jossa ihmiset voivat keskittyä puuhasteluun omalla pihallaan ja hurauttaa yksityisautolla markettiin kerran viikossa. Helsingin keskustaan ihmiset joutuvat lähtemään lähinnä vain silloin, kun he haluavat nauttia oopperasta.
Samalla Vanhanen olettaa, että ketkään eivät halua asua kaupunkimaisessa ympäristössä, että rakentaminen radan varteen tarkoittaa betonikulttuuria, että ihmiset haluavat lisää jättimäisiä marketteja ja että kahden ihmisen työpaikat omalta alalta löytyvät tulevaisuudessa omasta kehyskunnasta.
Hajakeskitetyn mallin sijaan tulevaisuutta on Vihreiden mielestä nauhamainen, matala ja tiivis rakentaminen alueilla, jotka on kytketty tai kytkettävissä raideliikenteeseen.
Raideliikenteen varaan kaavoittaminen ei tietenkään tarkoita "betonilähiöitä". Tänä päivänä osataan suunnitella matalia ja tiiviitä asuma-alueita. Alueita, joissa ihmisillä on omat pihat.
Raiteiden varaan kaavoittaminen on järkevää sekä ilmaston että perheiden arjen kannalta. Vanhasen hajakeskitetyssä mallissa työpaikat ja palvelut löytyvät kodin läheltä kehyskunnasta. Tilanteessa, jossa perheessä on kaksi työssä käyvää aikuista, tämä on lähellä utopiaa.
On totta kai hyvä, jos uusmaalaisten kuntien työpäikkaomavaraisuus kasvaa. Kuitenkin on varsin hyvät syyt olettaa, että osa työpaikoista ei koskaan tule siirtymään kehyskuntiin. Tällöin tarvitaan keinot saada joukkoliikenteen avulla ihmiset miellyttävästi ja tehokkaasti työpaikoille. Toimiva joukkoliikenne työpaikalle on välttämätöntä siksikin, että perheissä on tyypillisesti kaksi työssäkäyvää aikuista, eikä ole todennäköistä että molempien työpaikka löytyisi asuinpaikan läheltä.
On kaikkien etu, jos työmatkoihin menee mahdollisimman vähän aikaa. Raideliikenne on ajan suhteen on ylivoimainen vaihtoehto muihin nähden. Raideliikenne koetaan tutkimusten mukaan matkustajien parissa myös mieluisimmaksi kuin bussit.
Pääministeri Vanhasen mukaan ratojen rakentaminen ei ole ilmastoteko.
Autoliikenne aiheuttaa merkittävän osan Suomen hiilidioksidipäästöistä. Autoliikenteen kasvu aiheuttaa myös terveydelle haitallisia pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä ja meluongelmia. Joukkoliikenteen osuutta kasvukeskusten työmatkaliikenteessä on nostettava nykyisestä, jotta liikenteestä aiheutuvia ympäristöongelmia saataisiin vähennetyksi. Pääkaupunkiseudun kasvu on Vihreiden näkemyksen mukaan ohjattava joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen varaan.
Tällä hetkellä esimerkiksi vihtiläisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat yli kaksinkrtaiset helsinkiläiseen verrattuna. Helsingissä on myös sovittu kunnianhimoisesta päästöjen vähentämisestä muun muassa lisäämällä joukkoliikennettä ja uusiutuvaa energiaa. Joten kehyskuntien päästöjen vähentämiseksi tarvitaan jotain muutakin kuin ajatus sähköautoista joskus tulevaisuudessa. On hyvä, että pientalojen lämmitysjärjestelmien vaihtoon on nyt luotu helppo ja toimiva tuki. Toivottavasti ihmiset käyttävät tätä mahdollisuutta suurin joukoin. Se on yksi niistä keinoista joita tarvitaan, jotta myös uusimaalaisten ilmastojalanjälkeä saataisiin pienennettyä.
"Betonilähiön" kasvatin mielipide
En voinut uskoa silmiäni lukiessani sunnuntaina Vanhasen näkemystä kaupunkisuunnittelusta. Hajakeskitetyn kaupunkisuunnittelun periaatteita on kokeiltu useaan otteeseen rapakon toisella puolella. Me kaikki tiedämme mihin se on johtanut: Kaupunkien keskustat ovat kuolleet toinen toisensa jälkeen ja jäljelle on jäänyt vain kasa rumia toimistotaloja, jotka tyhjenevät täysin illan pimetessä.
Vanhasen ajattelutapa ei ole tästä maailmasta. Onko pääministerimme tosiaan sitä mieltä, että esimerkiksi Pariisi, Lontoo, Wien, Barcelona ja Munchen ovat pelkkiä "betonilähiöitä"? Onko esimerkiksi Los Angeles tai San Jose hänen käsityksensä "puutarhakaupungista"?
Lisäksi haluaisin todeta "betonilähiön" kasvattina ja nykyisenä asukkaana, että kaikki eivät suinkaan halua muuttaa keskelle jorpakkoa. Haluan asua kävely- tai polkupyörämatkan päässä palveluista. Toisaalta Vanhasen ideassa on jotain hyvääkin: Hyvällä onnella hänen hengenheimolaisensa ja muut moukat muuttavat pois kaupungeista ja me muut voimme alkaa rakentaa parempaa kaupunkia.
KAUPUNKIRAKENTEEN NEUTRONIMALLI
Minusta vihreiden esittämässä vaihtoehdossa on paljon heikkouksia sikäli, että ainakin Helsinki-politiikan perusteella vaikuttaa siltä, että huomio keskistetään uusille alueille ja vanhoja alueita asukkaineen kohdellaan liikenteen läpikulkureitteinä.
Jos alueen suunnittelusta vastaava virkamies/ päättäjä ei ole integroitunut suunnittelemansa alueen fyysiseen (kaupunki)ympäristöön, hän saattaa kohdella vanhaa asuntusta pahimmillaan hyvin tunteettomasti ja edes tajuamatta, että kyseessä saattaa olla ainutlaatuinen rakennettu ympäristö.
Asukkaat väsyvät suunnittelun pitkittyessä jatkuvaan uhkaan. Voimattomuudentunne johtaa tunnetusti opittuun avuttomuuteen ja pahimmillaan arkielämän taitojen ruostumiseen. Nyt peräänkuulutettu yhteisöllisyys vähenee.
Kauhajoen tapahtumien myötä toivoisin, että vihreät Helsingissä ja kaikkialla Suomessa arvioisivat uudelleen kaupunkirakenteita niin vanhojen kuin uusienkin kaupunginosien osalta. Yhden tai kahden asian ylikorostaminen voi johtaa monen muun asiaan vaikuttavan seikan huomioimattomuuteen.
Jos alueen asukkaat ja heidän hyvänsä ohitetaan, voidaan mielestäni puhua kaupunkirakenteen neutronimallista.
Anne Mattila-Borg
Kestävän kehityksen yhdyskuntarakenne
Parasta Vanhasen uskomattomassa ja ällistyttävässä kaupunkisuunnitteluvision esittelyssä on se, että itse asia on saatu näkyväksi keskustelun aiheeksi medioissa. Tärkeitä valintoja tehdään jatkuvasti kuntien päätöksissä. Kaikkeen yhdyskuntasuunnitteluun on saatava mukaan arviointi ilmastovaikutuksista ja kaupunkirakenteen ekotehokkuudesta. Vihreiden kannattaa pitää yhdyskuntien suunnittelun kysymykset keskeisesti esillä vaaliteemana.
Vihreiden politiikassa on paljon epäekologisia ajatuksia
Tänään raportoitiin uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan vanhat metsät ovat tehokkaita hiilinieluja.
On entistäkin selvempää, että Vihreiden ja Kepun ajama energiapolitiikka on järkyttävän epäekologista. Sen lisäksi että puun poltto saastuttaa tappavilla pienhiukkasilla, se tuhoaa metsän ekosysteemejä ja vapauttaa valtavia määriä hiilidioksia ilmaan.
Lisäksi sekä Vihreät että Kepu ajavat haja-asutus ja -sijoituspolitiikkaa, jonka epäekologisuus on selvää kaikile muille kuin Vanhaselle.
On kaupunkilaisjärjellä selvää, että ekologisinta on keskittää asutus laadukkaisiin ja tiiviisiin keskuksiin (joissa on myös tornitaloja), jättää metsät mahdollisimman rauhaan ja tuottaa energia päästöttömästi kotimaisella ydinvoimalla.
Vihreät ja Kepu ovat yrittäneet kalastaa ääniä pakoilemalla näitä tosiasioita, mutta totuutta on vaikea peitellä pitkään.
Haja-asutus ja joukkoliikenne?
Vanhasen sanat voidaan tulkita suorana hyökkäyksenä ilmastonmuutoksen ehkäisyä vastaan. Ainoa hyvä puoli on, että aihe nousee pöydälle ja siitä syntyy keskustelu. Tämä taitaakin olla toimivin ajatus.
Haluaisinpa todella tietää, miten hra Vanhanen aikoisi toteuttaa hajautetun joukkoliikenteen? Meinasiko Vanhanen että vedämme sähköbussit näistä haja-alueista? Kiva. Hitaita ja pieniä bussejahan kaikki rakastavat.
Kaikilla ei ole varaa hankkia sähköautoa, saatika tietoa mistä niitä saa, eikä ole mitään varmuutta niiden saatavuudesta tulevaisuudessa. Öljy pyörittää maailmaa ja ennen sen korvaamista emme sähköautoja näe liikenteessä "tuntuvassa määrin" niinkuin Vanhanen toteaisi.
Vanhasen utopistinen ajatus kahden ihmisen työpaikoista sekä kahden-kolmen eri-ikäisen lapsen koulujen sijainnista samassa lähiössä on mahdoton. Jos Vanhanen kauhistelee junaradan rakentamista, niin miksi hän sitten uskoo satojen palvelutilojen rakentamiseen jokaisessa pikku lähiössä? Miksi Vanhanen uskoo että bussiliikenne tekee autuaaksi? Ihmiset sairastavat, sekä tarvitsevat palveluita sekä elämää ympärilleen. Emmekai halua tapiola-ilmiön laajenevan?
On myös ymmärrettävä, että raideliikenteen kattavaksi saattaminen on vaikeaa sekä kallista. Siksi meillä on linja-autot. Linja-autoliikennettä ei voi korvata täysin junalla, se vaatisi alueiden purkamista ja siirtämistä. Syöttötoiminnassa suhteellisen lyhyillä matkoilla bussit toimivat kyllä.
Vanhasen mukaan sähköautoistaminen ja haja-asutus sekä bussiliikenne on ilmastoteko. Trolley-bussit uudestaan käyttöön? No mitäs maksaa se reittien ja kaluston sähköistys? Ja mitä tuumaa öljyteollisuus?
Julkisen liikenteen elinehto on, että se on kannattava käyttäjälleen. Opiskelijan kannattaa jo käyttää julkista 50% alennuksen ansiosta, mutta työssä ei kannata julkisilla liikkua. Jos haluat nopeasti työpaikalle, joudut vaihtamaan jopa kahdesti ja ehkä maksamaan seutulipun hinnan vaikka lähtö ja loppupää ovat samalla vyöhykkeellä. Kaikki eivät ole töissä keskustassa. Teollisuusalueet ovat hajautettu ja joukkoliikenne niille on lähinnä säälittävä.
Ei pelkästään pääkaupunkiseudun yhteydet, vaan kaupunkien väliset yhteydet myös tulee rakentaa raideliikenteelle. VR:n suunta on ollut takavuosina hyvin huolestuttava, kun ratoja hylätään ja jätetään maahan pusikoitumaan ja puretaan asemat. Nämä vanhasen ehdottamat pienlähiöalueet kuolevat, kun niiltä viedään rata eli kulkuyhteys. Moottoritiesuomi on todella huolestuttava suunta, ja näyttää ulkomaailmalle kuinka vähän täällä piitataan ympäristöstä.
Miksi Vihdin päästöt ovat kaksinkertaiset? No osasyy on, ettei vihdissä ole kunnollista joukkoliikennettä.