Miksi Suomessa on enemmän mies- kuin naisyrittäjiä? Miksi naisyrittäjät ovat useammin yksinyrittäjä kuin miehet? Miksi naisyrittäjät ovat keskimäärin vanhempia kuin miesyrittäjät?
Vastaus on yksinkertainen: Perheen ja työn yhteensovittaminen. Nuoret naiset eivät uskalla ottaa yrittämisen riskiä. Nuorilla naisilla ei ole aikaa panostaa yrittäjyyteen. Nuorella naisella on ongelmia, jos hän itse tulee raskaaksi. Tai jos hänen palkkaamansa naiskosmetologi, kampaaja tai kirjanpitäjä tulee raskaaksi. Pienten lasten äidillä ei myöskään ole helppoa pitää kauppaa auki jos lapsi sairastuu.
Yhteiskunnassa, jossa yrittäjyys on ratkaisu työllisyyteen, naisyrittäjyyden kehittäminen on tasa-arvokysymys. Siksi olen tänään asettanut työryhmän, joka pohtii naisyrittäjyyden tulevaisuutta. Minkälaista sijaispalvelua tarvitaan, jotta naisyrittäjä pystyy sekä hoitamaan yrityksen että lapsensa? Minkälaista rahoitusjärjestelmää tulee kehittää, jotta naisyrittäjän yritykset pystyvät kasvamaan?
Tässä maailmassa on aivan erityinen tilaus naisyrittäjyydelle. Olemme siirtymässä palveluyhteiskuntaan. Palvelutyöpaikat lisääntyvät enemmän kuin teollisuuden työpaikat. Palvelutyöpaikat myös pysyvät Suomessa. Nyt tarvitaan uusia, innovatiivisia palveluyrityksiä maassa, joka ikääntyy Euroopan maista nopeiten.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö naisyrittäjien tulisi levittäytyä myös muille ei-perinteisille naisaloille. Päinvastoin, työryhmän tehtävä on myös selvittää, miten naisyrittäjyyden kirjoa voidaan laajentaa. Tulevaisuudessa toivon, että näemme naisyrittäjä myös energiayrittäjinä, metsäkoneyrittäjinä tai liikenneyrittäjinä.
P.S. Huhu, jonka mukaan Euroopan Greenpeace olisi rahoittanut vaalikampanjaani, on täysin tuulessa temmattu. Kukahan sitä mahtaa levittää?
Äitiys on riskibisnestä
Yrittäjänaisen perustaessa perhettä on firmalla ainakin kolme vaaranpaikkaa: työnteon hiljentäminen tai lopettaminen, synnytys- ja vauva-ajan hoitelu (mm. yrityksen maksuliikenne, asiakkuudet) sekä firman käynnistäminen uudestaan. Useampi peräkkäinen raskaus nostaa riskit sitten jo ihan uudelle tasolle. Toisaalta yrittäjyys voi olla hyvä tapa yhdistää perhe ja työ, kun toimiala ja olosuhteet ovat kohdallaan, esim. kotona työskennellessä.
Aloitetaan vaikka siitä, että äitiyslomalta töihin omaan yritykseensä palaava nainen voisi aina saada starttirahan esim. 3-6 kuukaudeksi, toimialasta riippuen.
Täydellistä tasa-arvoa ei mies- ja naisyrittäjien välille voi luoda, sillä raskaus ja äitiysloma vaikuttavat niin moneen asiaan yrityksessä, kuten vaikkapa maksuvalmiuteen ja työkykyyn. Ja yrittäjänainenhan muutenkin kantaa koko lapsensaamiseensa liittyvän riskin itse, rahaksi muutettuna jotain kymppitonnin luokkaa / lapsi (eli ne kulut, jotka palkansaajanaisilla menevät työnantajan piikkiin). Voisiko tätäkin kuormaa jotenkin tasata?
Lisätehtäviä
Samalla työryhmä voisi tehdä toimenpide-ehdotuksia siitä, miten perheen ja työn yhteensovittamisesta saataisiin yhtä lailla miesyrittäjien ongelma.
Ei ole kestävää, että lastenhoitovastuu kaatuu naisten niskaan. Jos se onkin nykytilanne, sen korjaaminen auttaisi myös otsikon aiheeseen - nuorten naisten yrittäjyyden helpottamiseen.
sijainen vai lastenhoitaja
Niinpä, kyseessä kun on miehenkin oikeus perhe-elämään sen koko rikkaudessaan.
Monilla toimialoilla ja esim. yhden hengen asiantuntijayrityksessä sijaisen palkkaaminen on yleensä käytännössä mahdotonta. Jos näissä tapauksissa yrittäjä voisi halutessaan vähentää kirjanpidossa sairaan lapsen hoitajan palkkakulut, päästäisiin ehkä taas vähän lähemmäs maalia. Lapsen tuomat riskit firmalle kun eivät lopu vanhempainvapaan päättyessä.
Käytännössä tilanne useimmiten lie se, että yrittäjä (mies tai nainen) hoitaa ja viihdyttää sairasta lasta kotona ja samalla pyörittää hiirtä ja duunisähköposteja toisella kädellä...
Toisaalta yrittäjän lapsi lisää usein työhyvinvointia ja parantaa firman kannattavuutta, kun elämään täytyy mahtua muutakin kuin se firma ja hommat on pakko tehdä tehokkaasti.
Uusia näkökulmia naisyrittäjyyteen kaivataan
Vasta-aloittaneen naisyrittäjän sosiaaliturva on ihan onneton.
Jos yrittäjyyden alkutaipaleella tulee raskaaksi, äitiyspäiväraha on surkea.
Jos odottava yrittäjä-äiti joutuu jäämään sairaslomalle ennen äitiysloman alkua,
on firman jatkaminen äärettömän vaikeaa.
Siinä missä miehet saattavat lähteä takki auki yrittäjiksi, naiset haluavat harkita ja varmistella. Tietoa yrittäjyydestä tarjotaan edelleen hyvin hajanaisesti ja usein suppeasta rahoituksen, vakuutuksien tai kirjanpidon näkökulmasta.
Jos valtio haluaa todella tukea naisyrittäjyyttä, toimivan sijaisverkoston
lisäksi valtio voisi myös maksaa sijaisien palkasta vähintäänkin eläkevakuutusmaksut ja sosiaaliturvamaksut. Mielellään myös vaikka puolet sijaisen palkasta. Sijaisena oleminen saattaisi tarjota myös monelle tarpeellisen kimmokkeen oman yrityksen perustamiseksi.
Naisyrittäjyyttä koskevaa problematiikkaa on myös aivan pakko käsitellä lapsen ja perheen näkökulmasta. Lapsen paras ei ole se, että vanhemmat ovat kellon ympäri töissä.