Perustulo on merkittävä tulonsiirtojen ja verotuksen uudistus. On selvää, että sen toteuttaminen edellyttää yhden hallituskauden mittaisen syvällisen valmisteluajan.
Sosiaaliturvaamme ja verotustamme on kuitenkin jo sillä aikaa kehitettävä vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita. Siksi esitämme myös perustulomallissamme sellaisia ratkaisuja, joilla on perustulon kaltaisia sosiaaliturvan ja verotuksen oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta parantavia ominaisuuksia.
Staattisessa vertailussa vihreä perustulomalli kaventaa maltillisesti yhteiskunnan tuloeroja. Väestön enemmistö hyötyy perustulosta. Suoraa hyötyä perustulosta saavat eniten pienituloiset, ja jossakin määrin keskituloiset. Kaikkein rikkaimpien ansiot supistuvat hieman. Väestöryhmittäisessä vertailussa kaikissa väestöryhmissä on enemmän hyötyjiä kuin häviäjiä.
Vihreän perustulomallin taustalaskelmat perustuvat Vihreän Sivistysliiton erikoistutkija Pertti Honkaselta pyytämiin selvityksiin. Niissä on mikrosimulaation avulla verrattu esitettyä perustulomallia vuoden 2004 vertailuaineistoon. Vihreä Sivistysliitto julkaisee laskelmista artikkelin myöhemmin keväällä. Mallinnuksen lisäksi perustulon rahoituksessa on huomioitu verotuksen ja valtiontalouden muutokset vuosina 2004-07.
Työelämän lisääntynyt epävarmuus heijastuu ihmisten arjen turvallisuuteen. Nykyinen sosiaaliturva oli nerokas saavutus teollisessa yhteiskunnassa, jossa oli pitkiä ja vakaita työsuhteita tarjolla kaikille ihmisille. Uuteen globaalin työnjakoon sosiaaliturvamme soveltuu kuitenkin erittäin huonosti. Se nojaa liikaa työhistoriaan, jolloin työttömien, projektityötä tekevien ja pätkätyöläisten turva jää liian heikoksi.
Työelämän murros on johtanut siihen, että sosiaaliturvamme ei enää vastaa nykyajan ihmisten tarpeisiin. Järjestelmämme perustuu pitkäaikaisiin, pysyviin työsuhteisiin ja täyteen työllisyyteen. Todellisuus on kuitenkin toinen, eikä järjestelmämme pysty ongelmia korjaamaan.
Pätkätyöläisten, projektityötä tekevien ja yrittäjien sosiaaliturva on heikko. Työnhakijan mahdollisuus vaikuttaa työnsä ehtoihin on usein pieni. Suuri osa aikuisväestöstä syrjäytyy työelämästä, kun taloudellisesti kannattavaa työtä ei ole heille tarjolla ja sosiaaliturvan ehdot vaikeuttavat työnsaantia.