Ilmastonmuutos pakottaa meidät muuttamaan tapaamme lomailla. Jo nyt osa matkailijoista pohtii matkustamisen ympäristövaikutuksia, mutta harvan huono omatunto muuttuu käytännön toiminnaksi. Moni kaupunkilainen on luopunut omasta autosta, mutta lentomatkailun koetaan kuuluvan ihmisen perusoikeuksiin. Kuitenkin yhden hengen Thaimaan lennot vastaavat noin kahden vuoden autoilua päästöjen näkökulmasta.
Ekomatkailusta tulee ensimmäisenä mieleen luontomatkailu. Suomalainen luontomatkailu on vielä kaukana siitä, mihin meillä olisi potentiaalia. Lapista löytyy upeita retkeilymaisemia, mutta miksi niitä ei markkinoida kuten vaikka vaellusreittejä Alpeilla? Matkailun edistämisen tuet tulee jatkossa kohdentaa ekomatkailuun. Myös maatilamatkailu kärsii vielä matkailijoiden tiedonpuutteesta. Suomessa on useita luomutiloja, jotka järjestävät majoitusta ja ohjelmaa matkailijoille. Tietoa löytyy muun muassa Suomen luomumatkailuyhdistyksen sivuilta.
Kaupunki- tai rantalomaakin voi viettää ekologisesti. Loman ekoteot ovat arjesta tuttuja: joukkoliikenteen käyttäminen, energian ja veden säästäminen ja jätteiden synnyn minimoiminen. Muutamat matkatoimistot tarjoavat asiakkailleen ympäristöystävällisempää majoitusta. Lentämisen välttäminen on kuitenkin ilmaston kannalta paras ekoteko. Vaikka lentoliikenteen päästöt ovat länsimaiden kasvihuonekaasupäästöistä vain noin kaksi prosenttia, lentoliikenteen suosio kasvaa räjähdysmäisesti.
Valitettavasti Suomesta on pitkä matka lähes kaikkialle, eikä aurinko aina helli meitä. Olen mielenkiinnolla seurannut suunnitelmia nopeasta junayhteydestä Baltian läpi Keski-Eurooppaan. Mikäli raide saadaan rakennettua, pitäisi vakavasti pohtia yhteyden jatkamista Helsinkiin. Jos junatunneli Helsingistä Tallinnaan voitaisiin toteuttaa ympäristön kannalta kestävästi, mikä olisi sen mukavampaa kuin hypätä illalla yöjunaan ja herätä aamulla Berliinistä. Kun 2000-luvun nuorison vanhempien sukupolvimatkailukokemus oli Interrail, heille itselleen se näyttää olevan halpoihin lentoihin perustuvat viikonloppupyrähdykset Euroopan suurkaupunkeihin. Nopea ratayhteys Helsingistä Eurooppaan olisi todellinen vaihtoehto halpalentoyhtiöille.
Verotuksen ja tukien pitäisi luonnollisestikin ohjata kuluttajaa oikeisiin valintoihin. Tällä hetkellä lentäminen on halpaa ja junalla matkustaminen kallista. Lentoliikenteen haittaverosta tulee sopia pian ja mieluiten globaalisti. Opiskelijahintaa vastaavat, eli nykyistä puolta halvemmat junaliput houkuttelisivat hyppäämään junaan. Nyt kahden henkilön matka etelästä Keski-Suomeen mökille tuntuu huomattavasti halvemmalta omalla autolla, kun matkailija ei yleensä laske hintaan auton hankinnasta aiheutuvia kuluja. Junamatkailun päästöt ovat myös henkilöautoilua matalammat ja lisäksi junan suosiminen vähentää ruuhkia ja meluhaittoja.
Ympäristöystävällisin tapa matkustaa on siis pysyä Suomessa ja suosia junailua. Itse vietin viikon upealla Pielisellä höyrylaivalla, joka kulkee suomalaisilla koivuhaloilla. Haastan muutkin ympäristötietoiset suomalaiset kotimaan kiertueelle. Moni on käynyt vaeltamassa Nepalissa, mutta harva tietää, missä on Urho Kekkosen kansallispuisto. Ottakaa selvää ja matkailkaa sinne - ja luonto kiittää!
Kirjoittaja on Vihreiden varapuheenjohtaja.
Linkkejä:
www.luontoon.fi
www.reilumatkailu.fi
Lentoliikenteen epäsuora ilmastovaikutus
Vaikka lentoliikenteen osuus suorista ilmastopäästöistä on vielä pieni, on sen todellinen ilmastovaikutus suurempi, kun otetaan huomioon myös typenoksidipäästöt ja vaikutus pilvien muodostukseen. IPCC:n neljännessä arviointiraportissa arvioidaan, että lentoliikenteen osuus ihmisen aiheuttamasta säteilypakotteesta olisi vuonna 2005 ollut 3 %, mutta epävarmuuksien takia osuus sijoittunee välille 2-8 %.
Tämä yhdistettynä alan viime aikoihin asti jatkuneeseen rajuun kasvuun tekee lentoliikenteestä ilmastonsuojelun kannalta erityisen haasteen.
Junayhteydet Keski-Eurooppaan ovat olennaisia
Eräs ystävä asui vuoden pari Kööpenhaminassa. Hän kertoi kuinka erilaista oli kun rautatieasemalta pääsi eri puolille Keski- ja Etelä-Eurooppaa suorilla junayhteyksillä. Tätä mahdollisuutta Suomessa ei ole tarjolla, kiitos Itämeren. Oikeastaan kotimaan lisäksi vain Venäjälle pääsee junalla.
Raideliikenne on pidemmillä matkoilla kulkumuodoista ekologisin. Junayhteyksiä eri puolille on edelleen syytä kehittää. Esimerkiksi nopea junayhteys Baltiasta Keski-Eurooppaan palvelisi myös Suomenlahden pohjoispuolta - pääseehän Helsingistä Tallinnaan myös ilman rautatietunnelia.
Tehokas junaliikenne on hyvä vaihtoehto lentämiselle - etenkin lyhyillä matkoilla. Junilla pääsee usein keskustasta keskustaan. Lentoliikenteeseen menee aikaa lentoasemilla enemmän kuin monet oivaltavatkaan.
Ekologisuuden lisäksi raideliikennettä on hyvä korostaa myös yksinkertaisena ja selkeänä matkustustapana.
Onko raideliikenne todellinen vaihtoehto?
Olen käyttänyt pariin otteeseen raideliikennettä manner-euroopassa ja siellä raideliikenne on todellinen vaihtoehto. Joissakin tapauksissa kyseessä on vieläpä paras mahdollinen vaihtoehto. Esimerkiksi Pariiisista pääsee Geneveen reilussa parissa tunnissa. Sen sijaan Suomen tapauksessa raideliikenne on toivottoman epäkäytännöllinen. Tiedättekö kuinka kauan junamatka esimerkiksi Berliiniin kestää vaikkapa Helsingistä? Tiedättekö kuinka monta eri lippua pitää ostaa ja kuinka monta kertaa junaa pitäisi vaihtaa?
Teoriassa me kuulumme manner-eurooppaan, mutta käytäntö on täysin toinen asia. Esimerkiksi junamatka Berliiniin kestää yli vuorokauden! Kuinka monella ihmisellä on niin paljon vapaa-aikaa, että hän on valmis käyttämään pelkkiin matkoihin useampia vuorokausia? Valitettavasti lentoliikenteelle ei ole todellista vaihtoehtoa Suomessa.
Raideliikenteen varaan on turha laskea, jos maassa ei ole kunnollista verkkoa, joka kelpaisi myös luotijunille. Esimerkiksi junamatka Helsingistä Turkuun kestää lähes pari tuntia, koska raide vaatisi täydellisen remontin ennenkuin luotijunat voisivat ajaa täyttä vauhtia. Jos edes yhteys Helsingistä Turkuun ei tunnu onnistuvan, niin on täysin turha unelmoida mistää tunnelista Tallinnaan ja sieltä yhteydestä esimerkiksi Berliiniin tai Wieniin.
Ilmasto/muutos
Olen nyt jonkin aikaa yrittänyt saada järkeeni miten pienistä lillukanvarsissa keskustelut ylipäätään käydään kasvihuonekaasujen päästöjen ja sivilisaatioiden vaikutuksista niihin.
Äskettäisen saksalaisdokumentin mukaan Kiinassa maanalaisten hiiliesiintymien hallitsematon palaminen vapauttaa kahdessa kuukaudessa yhtä paljon palokaasuja kuin Yhdysvaltiain koko autokanta vuoden aikana. Eikä näiden palojen sammauttamionen ole edes todennäköistä. Päin vastoin palojen odotetaan laajentuvan hitaasti mutta varmasti. Ja tämäkin on vain yksi tekijä.
Samoin hiilen voimalaitospoltto laajenee ehkä 10-20% vuositasolla vielä vuosikymmeniä. Vailla tehokasta savukaasun puhdistusta.
Näin tulee jatkumaankin aina todelliseen energian hinnan kymmenkertaisumiseen asti, jolloin on pakko todella sopeutua.
Köyhien ja keskituloisten lentomatkailu tulee vähenemään kaiken aikaa kallistuvien kustannuksien johdosta, vaikkei mitään sakkoveroja niille asetettaisikaan. Maapintainen bussi- ja etenkin raideliikenne on jo nyt kasvattamassa suosioita ylt'ympäriinsä. Tätä tulisi tukea laajalti, tosin edelleen yksityisautoilu ja torinalusparkit ovat niin haluttuja monissa piireissä.
Nykyvihreät ovat taantuneet säälittävästi Kepun ja Kok.n lakeijiksi. Vihreäliike oli aikoinaan selkeä ihmis- ja ympäristöoikeuksien puolestapuhuja. Nyt tämä ote elämään on kadonnut. Hallinnon ja virkamiesten päätösten oikeudellisuutta ei edes valvo kukaan. Samoin lasten, vanhusten ja luonnon arvot myydään hallituksessa 30 hopearahalla osakkeenomistajille.