Vihreän liiton juuret ovat 1980-luvun alun vihreässä liikehdinnässä, jossa oli mukana ympäristöaktivisteja, feministejä, vammaisjärjestöjen edustajia sekä "vaihtoehtokulttuurien" ihmisiä. Alusta saakka suomalaiset vihreät näkivät tärkeäksi tasa-arvokysymykset, pohjoismaisen hyvinvointivaltion sekä ympäristökysymykset. Vihreä liitto perustettiin pitkän keskustelun jälkeen 28.2.1987. Aluksi Vihreä liitto toimi yhdistyksenä, mutta jo seuraavana vuonna, 1988, rekisteröidyttiin puolueeksi.

Vihreän liiton puheenjohtajat:

• 1987 Kalle Könkkölä
• 1987-1991 Heidi Hautala
• 1991-1993 Pekka Sauri
• 1993-1995 Pekka Haavisto
• 1995-1997 Tuija Brax
• 1997-2001 Satu Hassi
• 2001-2005 Osmo Soininvaara
• 2005- Tarja Cronberg

Organisaatio

Vihreällä liitolla on jäseninään sekä piiri- ja paikallisjärjestöjä että valtakunnallisia jäsenjärjestöjä. Jäsenjärjestöissä on henkilöjäseniä yhteensä noin 3100 (v. 2007). Vuosittainen puoluekokous valitsee kaksivuotiskaudeksi puheenjohtajan ja puoluesihteerin, 40-henkisen valtuuskunnan ja 12-jäsenisen hallituksen.

Vihreiden puoluetoimistossa työskentelee vakinaisesti kymmenen työntekijää (kaksi etätyösuhteessa). Piirijärjestöillä ja joillain paikallisilla ja valtakunnallisilla jäsenyhdistyksillä on myös työntekijöitä - pääsääntöisesti osa-aikaisia. Suurimmaksi osaksi paikallisjärjestöt toimivat kuitenkin vapaaehtoistyön voimin. Vihreän eduskuntaryhmän palveluksessa on viisi työntekijää.

Vihreä eduskuntaryhmä

Vihreät kävivät ensimmäiset vaalitaistonsa riippumattomana liikkeenä ja saivat ennen kuulumattomat kaksi paikkaa vuoden 1983 eduskuntavaaleissa - ensimmäiset puolueiden ulkopuolisilta listoilta valitut kansanedustajat Suomen historiassa. Sen jälkeen vihreiden kansanedustajien määrä vaaleissa on aina kasvanut lukuun ottamatta vuoden 1995 vaaleja. Vuoden 2007 vaalien jälkeen vihreiden kansanedustajien määrä oli 15, helmikuusta 2008 lähtien 14 yhden kansanedustajan siirryttyä toiseen eduskuntaryhmään. [Tiedot vaalimenestyksestä eri vaaleissa]

Vihreät maan hallituksessa

Suomen - ja samalla koko Länsi-Euroopan - ensimmäinen vihreä ministeri saatiin keväällä 1995, kun Paavo Lipposen I hallitus (1995-1999) nimettiin. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä toimi neljän vuoden ajan Pekka Haavisto.

Paavo Lipposen II hallitukseen (1999-2003) Vihreä liitto sai puolitoista ministeripaikkaa. Satu Hassi valittiin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi ja peruspalveluministerinä toimi puolen hallituskauden ajan (13.4.2000-19.4.2002) Osmo Soininvaara. Vihreä liitto päätti 26. toukokuuta 2002 lopettaa omalta osaltaan hallitusyhteistyön sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalan rakentamisesta.

Maaliskuun 2007 eduskuntavaaleissa Vihreät saivat vaalivoiton ja nousivat oppositiokauden jälkeen taas hallitukseen. Matti Vanhasen (kesk.) II hallituksen Vihreinä ministereinä toimivat puolueen puheenjohtaja Tarja Cronberg (työministerinä) ja kansanedustaja Tuija Brax (oikeusministerinä).

Vihreiden paikallisvaikuttaminen

Kunnallisvaaleissa Vihreät menestyivät kohtalaisesti suurimmissa taajamissa jo 1980-luvulla ennen puolueeksi organisoitumista. Vuoden 2004 vaaleissa Vihreä liitto sai 7,4 % äänistä. Parhaiten Vihreät menestyivät Helsingissä, jossa puolueen kannatus oli 19,9 %. Paikkoja Vihreät saivat 128 kunnassa. Vaaleissa valituista 314 kunnanvaltuutetusta 63 % on naisia. [tämän hetkinen lista kunnanvaltuutetuistamme]

Vihreät ja Euroopan unioni

Vihreät haluavat lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja EU:n päätöksenteon avoimuutta. Tavoitteenamme on ympäristönsuojelun ja ihmisten terveyden korkea taso ja hyvä kuluttajansuoja EU:ssa. Haluamme vahvistaa EU:n sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa. EU:ssa tulisi laatia yhteiset säädökset ympäristö- ja energiaverojen ja ympäristönormien vähimmäistasosta. EU:n laajentuminen on tärkeä osa Euroopan vakautta. Hakijamaiden ympäristönsuojeluun ja ihmisoikeustilanteeseen sekä demokraattiseen päätöksentekoon on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.

Maailmanlaajuisilla markkinoilla tarvitaan kansainväliseen talouteen uudet säännöt, joilla voidaan turvata demokraattinen vaikuttaminen, työntekijöiden inhimillinen kohtelu ja vastuullinen ympäristöpolitiikka. Suurena talousmahtina EU voi vaikuttaa näiden vaatimusten toteutumiseen maailmanlaajuisestikin.

Suomella on 14 europarlamenttiedustajaa, joista Vihreitä edustaa Satu Hassi. Vuoden 2004 eurovaaleissa Vihreä liitto sai 10,4 % äänistä. Seuraavat eurovaalit pidetään kesäkuussa 2009.

Vihreä liitto on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä vihreässä liikkeessä vuodesta 1989. Kesäkuussa 1993 Vihreä liitto isännöi kansainvälisen konferenssin, jossa perustettiin Euroopan Vihreät (European Federation of Green Parties). Euroopan Vihreiden puheenjohtajana toimi 1994-97 Vihreän liiton Pekka Sauri. Marraskuussa 2000 tehtävään valittiin toinen suomalainen, entinen ympäristöministeri Pekka Haavisto. Vuonna 2003 Euroopan Vihreät vaihtoi nimensä Euroopan vihreäksi puolueeksi.

Talous

Vihreä liitto toimii pääosin valtiolta saadun puoluetuen turvin, jota maksetaan kansanedustajien lukumäärän perusteella. Viisitoista vihreää kansanedustajaa tuo puolueelle 2,7 miljoonan euron puoluetuen vuosittain. Muita tulolähteitä ovat jäsenmaksut ja luottamushenkilömaksut.

Puoluetuesta puolet (1,35 milj. euroa) on osoitettava puolueen viestintä- ja tiedotustoimintaan. Tämän osuuden Vihreä liitto osoittaa pääosin riippumattomalle viikoittain ilmestyvälle Vihreälle Langalle. Vihreän Langan päätoimittaja on Elina Grundström ja lehden levikki on noin 5 500 (1/2008).