Helsingissä valmistellaan kaupungin historian ensimmäistä energiapoliittista ohjelmaa, jonka valtuusto hyväksyy tammikuun lopussa. Vaarana on, että Helsingin toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi jäävät vaatimattomiksi.
Päästöjen vähentämisessä tarvitaan pian konkreettisia toimia ja useissa maissa nimenomaan kaupungit ovat ottaneet kansallisia linjauksia kunnianhimoisempia vähennystavoitteita. Helsingin rooli Suomen energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen. Päästöjen vähentämiseksi tulisi puuttua niin energiantuotantoon kuin lämmitykseen, liikenteeseen ja sähkönkulutukseenkin.
Yksi suurimmista ongelmista liittyy kivihiileen. Helsingin Energian yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on erittäin tehokasta, mutta eittämättä sen pääenergianlähteenä käytetty kivihiili on ominaispäästöiltään haitallisin energianlähde. Kaupunginvaltuusto on aiemmin linjannut, että kivihiilen käytöstä luovutaan nykyisten tuotantolaitosten tultua käyttöikänsä päähän. Tämän linjauksen kumoaminen energiaohjelmassa olisi selkeä askel taaksepäin.
Helsingin Energian tuotannosta vain kuusi prosenttia tuotettiin vuonna 2006 uusiutuvilla energianlähteillä. Uusiutuvan energian osuutta tulee lisätä huomattavasti investoimalla tuulivoimaloihin sekä biomassan ja biokaasun käyttöön sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Myös polttoaineen tuottaminen lajitellusta jätteestä mädättämällä tai kaasuttamalla vähentää päästöjä fossiilisia polttoaineita korvatessaan. Energiaohjelmaan tulisi kirjata konkreettinen lisäystavoite, uusiutuvilla tuotetun energian osuus tulisi nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä EU-tavoitteen mukaisesti.
Tärkein keino kivihiilestä luopumiselle on kuitenkin energiansäästö. Helsingin kaupungin tulee omassa toimitila- ja asuntorakentamisessaan ottaa ensisijaiseksi tekniikaksi matalaenergiarakentaminen. Kaupungin tulisi kaavoituksen ja tontinluovutus- ja vuokrausehtojen kautta kannustaa muita yhteisöjä energiatehokkuuteen sekä tiedottaa kaupunkilaisten energiansäästömahdollisuuksista huomattavasti nykyistä enemmän.
Jotkut poliittiset ryhmät suhtautuvat kriittisesti Helsingin Energian tuotantorakenteen muutoksiin, koska pelkäävät investointien pienentävän kaupungin muuhun toimintaan tuloutettavaa voittoa. Helsingin Energian nykyisiä investointivaroja voitaisiin kuitenkin suunnata nykyistä enemmän uusien voimaloiden rakentamiseen. Pitkällä tähtäimellä tärkeintä ja myös taloudellisinta on varmistaa, että energialaitoksen tulos tehdään ilmastonmuutoksen kannalta kestävillä tuotantomuodoilla.
Mari Puoskari
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja puolueen varapuheenjohtaja
energiasta
näin juuri. mua ottaa päähän se että kun Suomessa pitäisi tehdä jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, aina vaan ruikutetaan siitä, miten on niin kamalan kallista. sitä se varmaan onkin mutta mun mielestä ilmastonmuutos pitää hillitä, maksoi mitä maksoi. Suomen isoin kaupunki saisi näyttää mallia muille ja panostaa uuusiutuviin!
No joo - energiasta
näin juuri. mua ottaa päähän se että kun Suomessa pitäisi tehdä jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, aina vaan ruikutetaan siitä, miten on niin kamalan kallista. sitä se varmaan onkin mutta mun mielestä ilmastonmuutos pitää hillitä, maksoi mitä maksoi. Suomen isoin kaupunki saisi näyttää mallia muille ja panostaa uuusiutuviin!
Esimerkkejä pöytään. Anna konkreettinen esimerkki pohdittavaksi, kuinka panostetaan, mihin panostetaan ja millä hartioilla.
Tässä vaikkapa konkreettinen lähtökohta.
Tarvitsemme puhdasta energiaa. Tarvitsemme siis atomivoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja aurinkovoimaa.
Ja hyvä olisi, jos tuulivoiman osuus nousisi ensi alkuun vaikkapa 15% kokonaistarpeesta. Tuolloin muuten tarvitaan 3MW:n isoja tuulimyllyjä 3000 kappaletta, kun meidän tuuliolosuhteet on ne mitä on. Mihin muuten sijoitamme 3000 tuulimyllyä? Kas siinäpä oiva pähkinä.
Ai ei mahdu vai? 11233 ha
Ai ei mahdu vai? 11233 ha tilaa jokaiselle noista 3000:sta tuulimyllystä. Tilaa ei täältä puutu. Tahtoa puuttuu, mutta sitä voidaan parantaa.
-Boueme
Sori.
Ai ei mahdu vai? 11233 ha tilaa jokaiselle noista 3000:sta tuulimyllystä. Tilaa ei täältä puutu. Tahtoa puuttuu, mutta sitä voidaan parantaa.
-Boueme
No hieman hutiloin... Suomessa olisi tilaa 11233 ha jokaiselle 3000:sta tuulimyllystä. Itse kun täällä pohjoisessa asustelen niin ei tullut huomioitua tuota helsinkikeskeisyyttä. Mutta mallia voisitte näyttää.
Minne tuulimyllyt
Ai ei mahdu vai? 11233 ha tilaa jokaiselle noista 3000:sta tuulimyllystä. Tilaa ei täältä puutu. Tahtoa puuttuu, mutta sitä voidaan parantaa.
-Boueme
No hieman hutiloin... Suomessa olisi tilaa 11233 ha jokaiselle 3000:sta tuulimyllystä. Itse kun täällä pohjoisessa asustelen niin ei tullut huomioitua tuota helsinkikeskeisyyttä. Mutta mallia voisitte näyttää.
Muistelempa erästäkin tuulimyllyprojektia, kun piti rakentaa tuulimyllyjä lappiin semmoiseen kohtaan, jossa on myös edellytykset sähkönsiirtoon. Vaan yllätys yllätys. Vihreät etunenässä vastustettiin sijoituspaikkaa. Syitä oli vaikka mitä.
Tuulimyllyjä ei todellakaan voi sijoittaa aivan minne vain. Suomessa tuulimyllyille otollisia paikkoja ovat vain tunturien laet, uloimmat merelle pistävät niemekkeet ja meri. Ja kaiken lisäksi pitää ottaa huomioon sähkönsiirtologistiikka, joka on todella kallista luoda tyhjästä.
Nyt on vain niin, että ulkosaaristo on yleensä suojeltua ja rauhoitettua ja parhaat tunturit sijaitsevat kansallispuistoissa ja muilla rauhoitetuilla paikoilla.
Eli meillä ei todellakaan ole 11233 ha jokaista tuulimyllyä kohti. Eli mihin sijoitetaan 3000 tuulimyllyä.
tuulivoiman sijoitus
"Nyt on vain niin, että ulkosaaristo on yleensä suojeltua ja rauhoitettua ja parhaat tunturit sijaitsevat kansallispuistoissa ja muilla rauhoitetuilla paikoilla."
Aika mielenkiintoinen kuva saariston rauhoitustilanteesta :)
"Eli meillä ei todellakaan ole 11233 ha jokaista tuulimyllyä kohti. Eli mihin sijoitetaan 3000 tuulimyllyä."
Minusta se ettei heti pysty osoittamaan kartalta paikkaa 3000 tuulivoimalalle ei ole peruste sille ettei rakenneta ensin 300 ja kerättäisi niistä kokemuksia loppujen sijoittamista varten. Tuulivoiman yksi hienoimpia piirteitä on se että siitä saadaan paikallista energiantuotantoa ja että sitä voidaan rakentaa pienemmissä yksiköissä.
Sähkönsiirto nostetaan ongelmaksi vain tuulivoiman kohdalla. Esim. Ahvenanmaalla pohditaan nyt mennäänkö mukaan ydinvoiman lisäämiseen Manner-Suomessa vai rakenntaanko omaa tuulivoimaa. Kummassakohan ratkaisussa Ahvenanmaalaiset siirtäisivät enemmän energiaa pidemmän matkan?
TKK Professori Peter Lund (EU:n *komission* energianeuvonantajaryhmän
puheenjohtaja 2005) Aamulehdessä 22.5.2007
Suomessa tuulee ihan riittävästi
Euroopan sähköstä jo neljä prosenttia tuotetaan tuulivoimalla ja osuus
kasvaa. Myös Yhdysvalloissa tuulivoiman osuus on tasaisessa kasvussa.
- Tuulta on tarjolla tavattomasti. Se on itse asiassa suurempi energialuonnonvara kuin bioenergia. Eikä pidä paikkaansa, etteikö Suomessa tuulisi tarpeeksi.
Tuulen energiasisältö neliökilometriä kohti on paljon suurempi kuin bioenergian kasvu per neliökilometri. Teoreettisesti tuulella voitaisiin
tuottaa jopa kolminkertaisesti Suomen koko sähköntarve.
http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/30312.shtml
Tuulivoiman sijoitus
Olen samaa mieltä Arskan kanssa, että sijoittaminen on iso ongelma.
Olen ollut mukana projektissa, missä Kokkolan ja Raahen välille etsittiin sijaintipaikkaa 25 3MW:n tuulimyllylle. Etsintä jatkui kolme vuotta, mutta paikka ei löytynyt. Aina oli joku este sijoittamiselle. Milloin vesistön kalat häiriintyy, milloin linnusto kärsii ja milloin on meluhaittoja jne. Pidettiinpä tuulimyllyä rumanakin ja maisemaa pilaavana häkkyränä, jota ei silmiin haluta.
Kun mietitään sijoituspaikkaa isolle 3 MW:n tuulimyllylle, niin pitää pitää mielessä, että roottorin lapojen halkaisija on 100 m. Eli kun sijoitetaan neljä roottoria 100 m etäisyydelle toisistaan neliöön, niin siinä jää tolppien sisään yksi hehtaari, ja kaikkiaan tarvitaan neljä neljä hehtaaria maata.
Aika paljon siis tarvitaan tuota maata.
Kun mietitään sähköntuottoa, niin esim. Winwindin (nyk. muuten Intialainen omistaja ja firma) 3MW voimala tuottaa tuon määrän 9,5 m/s tuulella. Suomessa keskituulet ovat noin 6 m/s parhaimmillaan tuulisilla alueilla ja tämä merkitsee Winwindin mukaan 900 KW:n tuotantoa (ei siis 3 MW). Tuulimyllyn tuottama energia putoaa radikaalisti kun tuulen voimakkuus laskee 1 M/s.
Ja totta on, että ns. bioenergia ei ole todellakaan vihreätä energiaa, kuin aivan jossain poikkeustapauksessa. Suomessakin kannattaisi pellolla viljellä syötävää ja laittaa tuulimylly pellonlaitaan energiaa tuottamaan. Tulisi kaksi hyödykettä kerralla. Vaan kuka maksaa myllyn. Ne on hiton kalliita tuotantokykyynsä nähden.
Kyllä Suomessa voidaan ja tulee hyödyntää tuulivoimaa ainakin 15% kokonaistarpeesta. Se olisi hyvä saavutus. Jos vain löytyisikin sijoituspaikka alkuun 300 tuulimyllylle. Ja sähkölle ostaja.
Ei se ole kalleudesta kiinni
Ei se ole kalleudesta kiinni vaan jotku pistää aina hanttiin vesivoiman puolesta kun ei saa rakentaa tekojärviä tai muuten padota jokia.Tuuli voimaloista kuulema lähtee äänta ja ne pilaaa maisemat.Mitäköhän se uusiutuva energia sitten on?
Voisiko Vihreät asettaa
Voisiko Vihreät asettaa vaikka seuraavaan hallitukseen osallistumisen kynnyskysymykseksi sen, että rakennetaan vähintään yksi suuri tuulivoimapuisto? Nythän puolueen energiapolitiikka on pitkälti kaiken vähäpäästöisenkin uuden tuotantokapasiteetin (vesivoima, ydinvoima) vastustamista. Edes joku konkreettinen positiivinen aloite hiilen korvaamiseksi parantaisi uskottavuutta.
Energia
Pääenergialähde nyt kuitenkin on maakaasu eikä kivihiili. Fortum vasta suunnittelee maakaasuun siirtymistä kivihiilivaltaisissa Espoossa ja Turussa. Välillä vähän faktoja ja realismiakin vaalipuheisiin.
MUUALLAKIN SUUNNITELLAAN
Aikataulut paukkuvat, kun Keski-Eurooppa palaa hiileen
Voimalaprojektit ovat pitkän tähtäimen puuhaa. Jos voimayhtiö päättää rakentaa uuden kivihiilivoimalan tänä tai ensi vuonna, voimala olisi käytössä 2014–2015. Lämpövoimala maksaa 1–1,5 miljardia euroa.
Rakentamisaikataulujen arvellaan jo nyt venyvän, koska laitostoimittajilla on pulaa kapasiteetista. Syy on, että myös Saksassa ja Iso-Britanniassa on suunnitteilla kymmeniä voimaloita.
Nekin aikovat korvata vanhenevaa tuotantoaan hiilivoimalla. Saksalaisyhtiöt rakentavat 10 000 megawatin verran uusia kivi- ja ruskohiilivoimaloita 2012 mennessä. Suunnitelmissa on ainakin yhdeksän voimalaa Handelsblatt-lehden mukaan.
Saksassa energiayhtiöt ovat kaavailleet jopa 30 gigawattia uutta hiilivoimaa, mutta ympäristöjärjestöjen vastustuksen ja kalliiden päästöoikeuksien vuoksi suurin osa suunnitelmista on pantu jäihin.
Myös Ison-Britannian hallitus on myöntämässä lupia kahdeksalle uudelle hiilivoimalalle. Ne tuottavat sähköä verkkoon vuoteen 2017 mennessä. Isossa-Britanniassa ei ole rakennettu uusia hiilivoimaloita 30 vuoteen.
Yksinkertaista
Energiaa tulee tuottaa ydinvoimalla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä. Sitten katsotaan mihin se riittää ja tydytään siihen. Hiileen nojaaminen ei nyt vaan kertakaikkiaan käy. Ei, vaikka Kiinassa valmistuu uusi hiilivoimala joka toinen viikko.
Tuulivoimala tarvitsee maata juuri sen verran, kun se masto on tyvestä leveä, eli aika vähän. Lavat ovat siellä ilmassa, eivät tarvitse maata. Eivätkä ne ole rumia, ne ovat kauniita! Niitä pitää rakentaa satamäärin. Helsingin edustalla merellä on alue varattuna tuulipuistoksi. Se tulisi rakentaa ensitilassa.
Vihreäksi ryhdyn heti, kun puolueen ydinvoimakanta muuttuu positiiviseksi. En ymmärrä mistä se johtuu, ainakaan ympäristösyistä ydinvoimaa ei voi vastustaa. Uusiutuvaa se ehkä ei ole, mutta lähes päästötöntä. Tuulivoimakin on lähes päästötöntä.
Muuten olen sitä mieltä, että Helsingin energiapoliittinen linjaus on erittäin hyvä ja tervetullut! Nykymeno ei voi jatkua, se on aivan selvä. Ei meillä eikä muualla.
HELPPO SIJOITTAA VAIKKAPA SUOMENLINNAAN???
Uudenkaupungin Sanomat, 15 tammi 2008, s.5:-
Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä on löydetty maakunnasta vain kaksi aluetta, jotka sopisivat tuulivoimapuistolle. Alueet sijaitsevat Korppoon Gyltön saarella ja saarella Uudenkaupungin edustalla. Tähän puistoon voisi sijoittaa jopa kymmenkunta myllyä.
Kaavaluonnoksen liitteenä on tuulivoimaselvitys, jonka mukaan voimaloiden tuotanto jää heikohkoksi ja rakennuskustannukset ovat kalliit. Saarilla ja merellä olevien laitosten huolto ja ylläpito maksaa paljon.
Tuulivoimasta, bioenergiasta..
Tuulivoimasta, kannattaa muistaa, että tuulivoimaa voi olla sähköverkossa vain noin 10% sähkön laadun kärsimättä.
Reaaliteetti on, että vastaavan kapasiteetin tuulipuiston rakentaminen maksaa paljon enemmän kuin esim. vastaavan ydinvoimalan, puhumattakaan sen maisema- ja ympäristöhaitoista (minulla ei kuitenkaan ole mitään tuulivoimaa vastaan, jos niille myllyille löytyy sopiva paikka jossa ne eivät aiheuta haittoja ihmisille tai ympäristölle).
Kun puhutaan tehoista, niiden keskimääräinen teho on käytännössä noin 30% myllyn huipputehoihin verrattuna ja vaihteluiden tasaamiseen tarvitaa vastaava kapasiteetti säätövoimaa (vesivoimaa tai energiatehottomia polttoöljyä tai kivihiiltä polttavia lauhdevoimaloita) jokatapauksessa.
Bioenergiasta, vaikka kaikki suomessa tuotettu puu poltettaisiin energiaksi, sillä ei katettaisi edes puolta energiankulutuksesta (paukkupakkasilla vaihtoehtoina on joko energian käyttäminen lämmitykseen tai keuhkokuume).
Bioenergia ei ole saasteetonta, vaikka sitä täälläkin saasteettomana markkinoidaan. Pienhiukkaset ovat ongelma ja ne tappavat Suomessakin noin tuhat ihmistä (satoja tuhansia euroopassa) ennenaikaisesti joka vuosi. Itse asiassa, ilmatieteen laitos ja helsingin yliopisto on tutkinut asiaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että puunpoltto saastuttaa jopa enemmän kuin liikenne.
Puun pienpoltto on itse asiassa pahin ongelma (koska näihin on liian kallista asentaa kunnollisia filttereitä) ja keskitetyissäkin laitoksissakin pienhiukkasten osuus jää bioenergian osalta vähintäänkin yktä suureksi kuin fossiilisten.
Ja lopuksi, hiilidioksidi on täysin ihmisille ja ympäristölle vaaratonta ja täysin puhdasta ainetta, samaa mitä jokainen meistä hengittää ulos. Tämä on fakta. Ainut tapa rajoittaa sen tuottamista on vähentää polttamista, parantaa energiatehokkuutta ja samalla vähentää anergian kulutusta.
Ilmastonmuutoksesta on paljon ristiriitaista tietoa, mutta NASA:n Michael Griffin sanoi sen eräässä puheessaan parhaiten:
"Irrespective of whether you think that greenhouse gases are a major or minor contributor to global warming, control of greenhouse gases is important, simply because it is never a good idea to foul your own nest. We live in this atmosphere and, adding more unnatural components to it cannot be a good thing."
Pakko hieman saivarrella,
Pakko hieman saivarrella, mutta hiilidioksidi ei suinkaan ole vaaratonta: liian suurina pitoisuuksia hiilidioksidi aiheuttaa tukehtumisen, tajuttomuuden ja kuoleman.
Käsittääkseni suurimmat säästöt energian kulutuksessa voitaisiin saada rakentamisessa sekä asuntojen lämpöeristyssäädöksiä tiukentamalla. Lisäksi esim. aurinkokerääjien hankkimista tulisi tukea. Maalämmön hyödyntämistäkin tulisi lisätä.
Tietyssä mielessä ilmastonmuutoskeskustelu tuntuu turhalta joopas eipäs keskustelulta. Ilmastonmuutoksen suurimmat haitat liittynevät puhtaan veden saatavuuteen, joka on jo ongelma jo nyt. Kuluksen vähentäminen ja energian säästö on joka tapauksessa kannattavaa, sillä usein sekä energian että tavaroiden tuotantoon tarvitaan puhdasta vettä, jota on rajallinen määrä käytettävissämme.
Heikkisen kommentista
Ari Heikkisen kommentti tiivisti pääkopan sisällä sitä hämmennystä jota Vihreiden energiakannanottojen lukeminen tyypillisesti aiheuttaa. Sinällään faktat ovat epäilemättä oikein (tuulivoiman saatavuus ja hinta, biopolttoaineiden haitat), mutta jää kovin epäselväksi mitä sitten oikeastaan haluttaisiin tehdä.
Energian säästö tuodaan esille, ja siitäkin olemme toki samaa mieltä. Mutta nykyistä elintasoa ja talouskasvuoa ei saa vaarantaa, joten mikä on tehostamisen marginaali? Ydinvoimaa ja fossiilisia kaiketi vastustetaan, mutta korvaavaa kapasiteettia (vesivoima, maisemaa pilaava tuulivoima, hiukkasia päästelevä tehoton bioenergia) ei saa rakentaa? Tuulivoiman rajallisuuskin näemmä nyt myönnetään. Toisaalta esimerkiksi sivustolta löytyvässä Vihreiden energiaohjelmassa halutaan jostain (mistä?) 5 TWh/vuosi lisää vesivoimaa (taulukko 2.1), mutta uusia voimaloita vastustetaan.
Hieman enemmän konkretiaa hurskaiden toiveiden sijasta, kiitos.
HELSINGIN PÄÄSTÖJEN KIMPUSSA
Vuonna 2003 koko maailman CO2-päästöt olivat 25 028 milj.t. Euroopan osuus tästä oli 4 264 milj.t (17% maailman päästöistä). Suomen päästöt olivat kyseisenä vuonna 73,1 milj. t (1,7% Euroopan ja 0,3% koko maailman päästöistä). Helsingin Energian CO2-päästöt Helsingissä olivat vuonna 2005 n. 3,5 milj.t ja vuonna 2006 n. 4,5 milj.t (keskimäärin 6% Suomen vastaavien ajankohtien päästöistä, 0,1% Euroopan ja 0,016% koko maailman päästöistä). Tilastot ovat myöhässä, mutta muun maailman suhteellinen osuus on edelleen kovassa kasvussa. Kannattaakohan päästöjä pyrkiä vähentämään edes Suomen osalta juuri sieltä, missä primäärienergia käytetään kaikkein tehokkaimmin? Lääketieteessä taudin korjaamista asiantuntemattomasti ja väärästä paikasta sanotaan puoskaroinniksi.
Tuo Peran aikaisemmassa
Tuo Peran aikaisemmassa kommentissa mainitsema 900kW keskimääräinen teho ~6m/s tuulella 3MW maksimitehoiselle tuulimyllylle (9,5m/s) näyttäisi olevan optimistinen ottaen huomioon, että tuulimyllystä saatava teho watteina on likimääräisesti Cp*p*A*V^3/2, jossa Cp=tehokerroin (maksimissaan 0,59 (betz limit), käytännössä välillä 0,25-0,45), p=ilman tiheys, A=roottorin ala ja V=tuulen nopeus.
Äkkiseltään laskettuna, Cp maksimiarvolla 0,59 10m/s tuulella tehot olisivat karkeasti 3MW, jossa 6,7m/s tuulella tehot olisivat noin 900kW.
Jotenkin en usko, että käytännössä päästäisiin edes ko. tehoihin, mutta voinhan olla väärässäkin.
Lisäys edelliseen
Lisäys edelliseen kommenttiini, arvot myllyn roottorin halkaisijalla 100 metriä.
Entäs tuuliturbiinit? Onko
Entäs tuuliturbiinit? Onko täällä ollut keskustelua tuuliturbiineista? Olisiko se vaihtoehto tuulimyllyille? Ks. http://www.windside.com/