Myös muut Pohjoismaat ovat mukana globalisaatiossa. Niissä on tehty monia aika toisenlaisia ratkaisuja.

Globalisaatio asettaa haasteita kilpailukyvylle. Haasteisiin voidaan vastata toisaalta kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta myös kotimaisilla ratkaisuilla. Nimenomaan suhteellisen korkealla kokonaisveroasteella voimme turvata ilmaisen koulutuksen ja turvallisen toimintaympäristön, jotka ovat myös kansainvälisessä kilpailussa merkittäviä asioita.

Yleisesti väitetään, että suurissa tuloluokissa korkea tuloveroaste ajaa toimitusjohtajat pois Suomesta ja toimitusjohtajien mukana kansantalous kuihtuu. Jos näin olisi käydäkseen, eiköhän näin ole jo käynyt. Kyllä Suomessa on minusta jo ihan riittävän mukavaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla köyhä.

Verotuksen lisäksi voimme pohtia myös sitä, mihin varat käytetään. En usko, että kilpailukykyämme mitenkään edistää se, että lapsiperheet ja opiskelijat elävät kurjuudessa. Eiköhän asia ole pikemminkin päinvastoin.

Oma asiansa on se, mihin erikoistumme kilpailussa. Minusta meidän kannattaisi panostaa myös esimerkiksi korkealaatuisten palveluiden vientiin, muihinkin tieto- ja viestintätekniikan sektoreihin kuin Nokiaan, ympäristömyötäiseen maatalouteen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan sekä ihan omiin kotimaisiin julkisen&yksityisen sektorin palveluihimme. Palveluissahan kilpailu on tällä hetkellä vähäistä, eivät intialaiset voi meidän koulujamme ja siivouspalveluitamme Intiasta käsin hoitaa.

Kansainvälistä kilpailua isompi ongelma palveluissamme on pitkäaikaistyöttömyys, kun hallinnon ylimitoitetuilla tuottavuusohjelmilla pidetään väkisin työntekijöitä kortistossa sen sijaan, että heidän työkykyään ylläpidettäisiin julkisen sektorin töissä. Tämä tulee kostautumaan pian, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle: meillä on samaan aikaan vaikeasti työttömiä ihmisiä ja paha työvoimapula.

Jos koneistuminen ja Aasian kasvavat markkinat vievät vääjäämättä paperiteollisuudesta joitain työpaikkoja, kannattaa pohtia sekä sitä, mikä voi ihan oikeasti olla paperiteollisuutemme kilpailuvaltti, että sitä, mitä muuta työtä Suomessa voisi tehdä. Monimuotoisuus on monella tapaa valttia.

Siivoojat ovat pienipalkkaisia, joten he saavat perustulomallissa enemmän rahaa työn tekemisestä käteen. Hehän saavat myös perustuloa. Tämän voi helposti tarkistaa osoitteesta www.vihreat.fi/perustulo

Jo ennen perustuloon siirtymistä olemme kannattaneet alle tonnin tuloja aina puhtaana käteen. Rasitus kansantaloudelle olisi suhteellisen pieni, mutta merkitys näiden ihmisten elämänlaadulle todella suuri. Valtiontalouden kannalta rahavaje voitaisiin kattaa ympäristöveroilla, jolloin verottaisimme enemmän asioita, joita haluamme vähentää - ympäristön saastuttamista - ja vähemmän asioita, joita haluamme lisätä - suomalaista työtä.

Perustulomallissa opiskelijat voivat
1) halutessaan tehdä vähemmän töitä, opiskella enemmän ja valmistua nopeammin työelämään
2) tai yhtä hyvin halutessaan tehdä enemmän töitä, mistä on myös hyötyä työelämämme ja heidän osaamisensakin kannalta.
Nykyinen opintotukijärjestelmä ei oikein täytä kumpaakaan tavoitetta.

On totta, että meidän mielestämme nimenomaan köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa tulee helpottaa. Kaikkein kovatuloisimmat eivät välttämättä saa enempää tulosta aikaiseksi heitä suosivilla veroratkaisuilla eikä heidän onnellisuutensakaan siitä välttämättä kasva. Sen sijaan pienituloiset tekevät mallissamme mieluummin töitä ja ylipäätään voivat paremmin.

Hyvinvoinnin takaamiseksi tarvitaan sekä kunnollisia peruspalveluita että riittäviä sosiaalisia tulonsiirtoja. Toiset jäävät vähän rammoiksi ilman toisia. Lasten ja nuorten mielenterveyskin kohentuu kyllä jonkun verran siitä, että heidän mummunsa saavat siedettävää kansaneläkettä, että heidän vanhemmistaan on kivaa käydä töissä ja että perheellä on riittävästi rahaa elämiseen. Mielenterveysongelmathan ovat vakavimpia juuri köyhimmissä perheissä.

Eivätkä voi. Mutta totta kai kaikkia näitä ryhmiä voi auttaa.

Nuorten työttömyyteen tarvitaan omia vastauksia, emmekä ole koskaan väittäneet että perustulo ratkaisee kaikkia työttömyyteen liittyviä ongelmia. Nuorten osalta henkilökohtaisesti kannatan mm.:
* subjektiivista oikeutta johonkin toisen asteen koulutuspaikkaan. Tällä hetkellä osa nuorista jää kokonaan vaille opiskelupaikkaa, vaikka hän on hakenut useampaan ammatilliseen oppilaitokseen
* pienyrittäjien tilannetta helpottavaa lainsäädäntöä ja yhden luukun periaatetta yrityksille, joka kannustaa palkkaamaan sen ensimmäisen ja toisen työntekijän. Olen itse toiminut työnantajana ja rekrytoijana, joten tiedän, että se ei ole niitä mieluisimpia byrokratiapyörityksiä maan päällä. Byrokratia on ihan ok sikäli kun se turvaa heikoimpien asemaa, mutta tietoyhteiskunnassa sen ei kyllä tarvitsisi olla näin monimutkaista
* lisäpanostuksia kaikkien alojen koulutukseen
* sosiaalityöntekijöille mahdollisuutta keskittyä enemmän työ- tai opiskelupaikan hakemisessa auttamiseen ja yleisessä elämänhallinnassa tukemiseen. Tähän vapautuu resursseja, jos sosiaalityössä ei tarvitse keskittyä nykyiseen malliin vahtimaan ihmisten tuloja ja pohtimaan, mihin sosiaaliturvan byrokratiakategoriaan heidät voisi lykätä
* uusien, myös "matalan osaamisen" työpaikkojen synnyttämistä, mm. palvelusektorille ja energia-alallekin. Ei ole järkevää, että joka alalla odotetaan kokopäiväisiä huippuasiantuntijoita ja jäykillä palkkaratkaisuilla tuetaan tätä olettamaa samaan aikaan, kun viimeaikaisilla veroratkaisuilla taas suositaan enemmän suuri- kuin pienituloisia. Tällöin osa ihmisistä ei voi koskaan kehittyä niiksi huippuasiantuntijoiksi. Olennaista on, että työssä voi oppia, urallaan voi edetä, palkka vastaa työn vaativuutta ja työehdot ovat kohtuulliset.

Olen tietenkin innoissani kaikista muistakin ehdotuksista työttömyyden vähentämiseksi ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi.

Kasvihuoneilmiön voimistumisesta hiilidioksidipitoisuuden kasvamisen tähden tuli alan hyväksytty tutkimustulos n. 1970-luvulla.

Maakaasua voidaan käyttää yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa korvaamaan kivihiiltä nopeana välivaiheen ratkaisuna. Pidemmällä aikavälillä myös maakaasun käyttöä tulee tietenkin vähentää, mutta ensisijaisempaa on päästä eroon hiilestä ja sen jälkeen turpeesta. Ydinvoimaa ei käytetä Suomessa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, sillä tuotetaan vain sähköä.

Olemme erehtyväisiä ihmisiä. Keskeistä kai on, että voimme oppia menneestä. En tunne ketään vihreää, joka ei olisi tehnyt selkeää pesäeroa mahdolliseen taistolaismenneisyyteensä.

Se, että meitä on aiemmin moitittu ja nyt aletaan yleisesti myöntää meidän olleen oikeassa joissain asioissa, kertoo jotain lähinnä näistä asioista ja niiden esillä olemisesta. Meille on tärkeää se, että nämä asiat, joissa juuri me olemme vahvoilla ja jotka ovat meidän vaalikärkiämme, ovat esillä. Se on itse asiassa tärkeää myös riippumatta meidän tuloksestamme, jos ne saavat muut puolueet oikeasti muuttamaan politiikkaansa myös vaalien jälkeen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olemme tämän vuoksi oikeassa joka asiassa. Oikeassa tai väärässä olemisemme ratkeaa tietysti aivan muilla kriteerein ja kantojamme saa vapaasti kritisoida (asiaperustein kritisointi on tietysti asiallisinta kritiikkiä).

Ei tietenkään: se vaatii satsauksia kotimaisiin markkinoihin ja ratkaisujen kehittämiseen kilpailukykyisemmiksi, helpommin markkinoitaviksi, jne. Tästähän olemme juuri puhuneet koko ajan. On tietenkin turha kuvitella pääsevänsä voittajaksi, jos ei etee mitään. Tästä ei kannata kuitenkaan lannistua pessimistiksi, vaan kääriä hihat ylös ja ryhtyä hommiin.

Tietysti: heidän omistuksensa energiayhtiöissä, jotka voisivat viedä ydinvoimaa ulkomaille ja hieman alentaa sähkön hintaa pohjoismaisilla markkinoilla. Mutta kyse on myös heidän aiemmasta linjastaan kiinni pitämisestä ja luutuneista asenteista. Työpaikkojen kannalta ei ole ihan niin hirveän merkittävää, mikä on sähkön hinta koko pohjoismaisilla markkinoilla. Korkea hinta ei ole itseisarvo, mutta vähän korkeampi hinta ei myöskään ole maailmanloppu, jos sillä tuetaan uusiutuvan energian markkinoita. Energiakustannukset ovat yrityksissä keskimäärin vain prosentin luokkaa, energiaintensiivisessä teollisuudessakin n. 7 %. Näitäkin kustannuksia voidaan reilusti pienentää vaikkapa taajuusmuuttajilla ja tehokkaammilla moottoreilla. Energiapalveluyhtiö Inescon mukaan ainakin puolet alle kahden vuoden takaisinmaksuajan energiansäästöprojekteista on teollisuudessa vielä tekemättä.

Haluamme tietenkin pitää kiinni näistä työpaikoista, jos se vain suinkin on mahdollista. Se edellyttää luonnollisesti teollisuuden kilpailukyvyn kehittämistä, osaltaan vaikkapa energiatehokkuuteen ja osaltaan myös puhtaaseen imagoon panostamalla.

Me kannatamme markkinapohjaisia tukia uusiutuville. Tämä tarkoittaa, että fossiilisia korvataan uusiutuvilla (energiatehokkuuden lisäämisen ohella) sitä mukaa, kun voimalat vanhenevat tai päästökauppa tekee kannattamattomaksi pitää niitä yllä. Jos markkinoille tulee ydinvoimala, sähkön osalta uusiutuville ei jää markkinapohjaista tilaa. Tällöin uusiutuvia pitää tukea melko keskusjohtoiseen tyyliin hyvin voimakkailla valtion subventioilla. Minusta tämä ei ole järin fiksua.

Mutta on tietenkin totta, että esimerkiksi liikenteen, yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon sekä energiatehokkuuden osalta kestäviä ratkaisuja voitaisiin tukea myös ydinvoimalapäätöksen ohessa. Jostain syystä nykyinen hallitus ei ole tehnyt niin. On tietysti vaikeaa sitoutua tosissaan kestävän energiatuotannon tukemiseen, jos on ensin silmät kirkkaana vannonut, ettei kestävää tuotantoa kannata tukea, kun siitä ei ole mihinkään, ja siksi tarvitsemme ydinvoimaa.

Vihreät eivät ole olleet tukemisen tulppana vaan sen kannustajana. Olimme myös täysin valmiit hallitukseen 2003, mutta meitä ei otettu edes neuvotteluihin syistä, jotka jäivät epäselviksi. Vaalitaistossahan silloinen hallitusneuvottelija suhtautui meihin hyvin lämpimästi. Eiköhän nyt ole aidosti jo aika vaihdokseen, meille tulleiden kommenttien perusteella.

Ei saisi. Sitä paitsi siivoojakin saisi sen perustulon. Meillä voisi olla enemmän siivoojia, mutta heillä lyhyempi työpäivä ja silti paremmat tulot.

Olemme tehneet nyt konkreettisemmat laskelmat ja asia on ollut aivan eri tavalla esillä myös muiden toimesta. Hyvä kypsyy joskus hitaasti.

Perustulomallin eräs johtoidea on yksinkertaistaa verotusta ja sosiaaliturvajärjestelmää, joka on paisunut hankalaksi järjestelmäksi. Olen itse tehnyt melko hyväpalkkaisen perusduunini ohella tehnyt myös keikkahommia ja ollut myös parissa työttömyysjaksossa. Perustulo ei merkittävästi olisi lisännyt tulojani, mutta se olisi vähentänyt todella reippaasti erilaisten päätösten odottelua, erilaisten verokorttien hankkimista ja kiikuttamista sekä työvoimatoimistossa asioimista ja ylimääräistä, henkilökohtaista työpäiväkirjanpitoa. Ei minun elämäni siihen kaatunut, mutta vähemmän mielellään työtä tekevä olisi kyllä saattanut luovuttaa minua aikaisemmin.

Mitkä ratkaisut? Se demarien "pieni tulevaisuusrahasto" lapsille? Itse en pidä varojen rahastoimista 16 vuodeksi pankkiin odottamaan lapsen kasvamista 16-vuotiaaksi kovin fiksuna tapana piristää kansantaloutta tai ihmisten elämää. Mitä ne muut ratkaisut ovat? Ruuan arvonlisäveron alentaminen, joiden työllistämisvaikutusta ne VATT:n omat paljon puhutut tutkimukset avoimesti ja voimakkaasti epäilevät ja kritisoivat?

Voimme toteuttaa näitä kaikkia, kts. Vihreiden vaihtoehtobudjetti. Pienimpiin eläkkeisiin tarvitaan toki enemmän lisärahaa kuin vaikkapa uusiutuvien demonstraatiotukiin.

Uusiutuvan energian tukemisen osalta kannatamme muuten ennen muuta markkinapohjaista mallia, vaikka myös valtion rahoitusta demonstraatiohankkeisiin ja tuotekehitykseen. Siinä paremman eli uusiutuvan energian tuottamisesta saa markkinoilta paremman hinnan, jonka maksavat muut energiantuottajat eli viime kädessä sähkön kuluttajat. Lasku on kuitenkin melko pieni, WWF:n arvioiden mukaan keskiverto kerrostaloasuja voi selvitä parin euron lisälaskulla. Jos samaan aikaan lisätään energiatehokkuutta, ei tule senkään vertaa. Lisäksi fossiilisen energian hintojen nousu lisää sähkön hintaa joka tapauksessa, ja uusiutuvien hintatakuu nyt toimisi pidemmällä aikavälillä takuuna tätä hintanousua vastaan.

Priorisoimme heikoimpien ihmisten aseman alhaisen jäteveron, rikkaimpien tuloverokevennysten ja aseilla pullistelun edelle. Haluamme myös luoda sosiaaliturvaa ja verotusta uudistamalla uutta työtä, joka luo lisää verotuloja. Tällaista on meidän priorisointimme.

Ei pidä paikkaansa. Pohjoismaiset maat vetävät varsin hyvin investointeja puoleensa, koska täällä on osaavia, työhaluisia ihmisiä ja turvallinen toimintaympäristö.

Esimerkiksi energiatehokkuuden lisääminen lisäisi myös yritysten kilpailukykyä. Edellyttää vähän investointeja nyt, jossa meidän kannattaa tukea yrityksiä tasapuolisesti. Mutta toimii takuuna energian hinnannousua vastaan tulevaisuudessa, myös kansainvälisessä kilpailussa.

Me olemme eri mieltä tästä ideasta. Talous on toki kasvanut siksi, että on ollut kansainvälinen noususuhdanne. On lukuisia kansantaloustieteilijöitä, jotka myöntävät, että suurituloisten veroalella on hyvin vähän tekemistä tuon noususuhdanteen kanssa.

Rikkaat kuluttavat eniten, joten eniten ne kuormittavat heitä. Kannatamme lentoveroa; köyhät eivät lennä kovin usein. Samaan aikaan kannatamme junaliikenteen tukemista. Kannatamme sekajätteen ja pakkauksien ankarampaa verottamista ja kierrätysjärjestelmien tehostamista sekä erilaisten panttijärjestelmien lisäämistä. Kannatamme ajoneuvojen ja polttoaineiden verojen porrastamista päästöjen mukaan ja julkisia tukia joukkoliikenteelle. Tarkempia laskelmia löydät esimerkiksi vaihtoehtobudjetista ja vaikkapa Helsingin Sanomien lapsiperheiden köyhyyttä koskevasta vaalimainoksesta.

Erityisesti kannatamme puutteellisesti toteutetun (vaikkakin silti tarpeellisen) päästökaupan tuoman ansiottoman arvonnousun verottamista sähköyhtiöiltä valtiolle. Ei ole mitään järkeä, että ajat sitten kuoletetuista investoinneista ja rakennetuista vanhoista vesi- ja ydinvoimaloista tuotetun sähkön hinnan nousun hyöty menee isoille energiayhtiöille.

Olennaista on, että
1) on tarjolla myös vaihtoehtoja kulutukselle, jota haluamme vähentää verotuksella
2) verovaroilla tuetaan myös näitä vaihtoehtoja
3) verotus reagoi kulutuksen muutoksiin vähitellen. Verotus voi olla aluksi lievää, mutta sen kerrotaan kiristyvän jatkossa. Tällöin kuluttajilla ja yrityksillä on aikaa reagoida ja ennakoida tulevaa satsaamalla vaikkapa energiatehokkaampiin laitteisiin nyt. Kun sähkön kulutus ja samalla veron tuotto vähenee, voidaan aiemman lupauksen mukaisesti taas kasvattaa veroprosenttia. Näin pääsemme askel askeleelta tehokkaampaan, fiksumpaan yhteiskuntaan ilman dramaattisia vallankumouksia yhden vuoden aikana.

Olemme mm. Euroopan vihreän puolueen jäsen, ja esimerkiksi nuorisojärjestömme edustajat olivat paikalla viime kuussa perustetun Global Young Greensin perustamiskokouksessa. Totta kai vaikutamme paljon myös kansainvälisesti. Mutta ylikansallinen liikehdintä vaatii nyt meillä voimassa olevassa kansallisessa, parlamentaristisessa demokratiassa aina myös kansallisten (ja vaikkapa EU-parlamentin) tukea.

Tarja ansaitsisi päästä ministeriksi! 42. eniten ääniä koko Suomessa, siis 158 valittua kansanedustajaa sai vähemmän ääniä..!