Norjassa laki pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä astui voimaan viime vuonna. Suomessa valtionyhtiöiden hallituksissa on tavoitteena 40 % naisia, mutta yksityisissä pörssiyhtiöissä hallitusnainen on edelleen harvinaisuus.
Monet elinkeinoelämän edustajat ovat torjuneet esityksen ja olleet kovin huolissaan siitä, että kiintiönaisia syrjitään hallituksissa siksi, ettei heitä ole valittu hallitukseen osaamisen, vaan sukupuolen takia.
Hyvä kysymys onkin, että miksi osaavia naisia ei tällä hetkellä valita hallituksiin sukupuolesta huolimatta?
Laki kunnallisten luottamuselinten sukupuolikiintiöistä on osoittautunut menestystarinaksi. Kiintiöt ovat nostaneet naisten määrän kunnanhallituksissa ja lautakunnissa yli 40 prosentin. Olisikin syytä kokeilla kiintiöitä välivaiheen ratkaisuna myös yksityisellä sektorilla.
Tavallisenkin työntekijän kannalta naisten hallituspaikoilla on väliä. Naiset hallituksissa palkkaavat miehiä enemmän naisjohtajia, naisjohtajat taas naispuolisia esimiehiä ja työntekijöitä. Naisjohtajien on tutkittu tukevan enemmän työn ja perheen yhteensovittamista. Naispuoliset esimerkit niin yritysten huipulla kuin presidenttinäkin ovat kullankalliita roolimalleja pikkutytöille.
Vihreiden on vaadittava, että seuraavassa valtioneuvostossa on vähintään 40 % molempia sukupuolia. Samoin on hallitusohjelmaan saatava läpi kirjaus kiintiöistä pörssiyritysten hallituksessa. Hyvää Naisten päivää!

Mahdollisuuksien tasa-arvo
Kyllä naisten pitää päästä johtaviin asemiin omilla kyvyillään. Kokeneemman, pätevämmän, ansioituneemman miehen sivuuttaminen vain koska hän on mies, olisi sukupuolisyrjintää.
Meidän pitää tavoitella mahdollisuuksien tasa-arvoa. Se on todellista tasa-arvoa.
Ehdotatteko seuraavaksi sukupuolikiintiöitä huoltajuuspäätöksiin, rekkakuskeille tai armeijan suorittamiseen? On väärin, että vain miehet joutuvat jonottamaan Venäjän rajalla.
Entä peruskoulunopettajiksi? Entä ns. tasa-arvoelimiin? Niissähän on molemmissa 75-80% naisedustus. Miestutkimusta yliopistoille?
Tietyllä kärkiprosentilla miehistä on hyvin todennäköisesti synnynnäistä lahjakkuutta tietyille matemaattista ja abstraktia ajattelua vaativille aloille. Näillä miehillä on myös enemmän sisäistä kykyä jopa anti-sosiaalisuuteen vajoamiseen asti keskittyä päämääräänsä.
Ei ole vain ympäristön määräämää, että naiset ovat voittaneet yhden käden sormilla laskettavan määrän Kemian ja Fysiikan Nobeleita, ja että kaksi niistä toi jo vuosisata sitten Marie Curie, minkä jälkeen naisten asema kyllä esim. tiedemaailmassa on parantunut moninkertaisesti, mutta synnynnäiselle lahjakkuudellehan ei mitään voi. Ei edes kiintiöillä.
Ihminen on biologinen otus, ei mikään tyhjä taulu ja Nokialla johtoasemaan ylennyt Hanna Kaskinen esim. koki työnsä henkisesti epätyydyttäväksi, kouluttautui sairaanhoitajaksi ja viimeisimmän tiedon mukaan hoitaa katulapsia Kalkutassa.
Samalla kun sanon, että tietyllä kärkiprosentilla miehiä on enemmän synnynnäistä lahjakkuutta huippuajattelijoiksi, matemaatikoiksi, talousneroiksi, filosofeiksi jne. niin en koe vaikeaksi sanoa, että naiset ovat todennäköisesti jo syntyjään miehiä empaattisempia otuksia.
Tasa-arvopolitiikkaa voitaisiin käsitellä paljon terveemmältä pohjalta, kun se tyhjä taulu heivattaisiin akateemiseen roskikseen, ja myönnettäisiin synnynnäisyyden merkittävä vaikutus.
Tarja jyrää!